Retkellä, tavalla tai toisella
19.10.2020 Jätä kommentti
Syksy on parasta aikaa tutustua kanooteilla Uudenmaan järvisokkeloihin. Yksi usean järven labyrintti sijaitsee Raaseporissa: Västerbyn ulkoilualue eli Grabbskog Storträsketin ympäristö [pdf-kartta Västerbyn ulkoilualueesta].
Kuvituskuvassa kaksi kanoottia Grabbskog Storträsketin laavulla [karttalinkki] (isompi kuva tässä).
01.10.2020 Jätä kommentti
Tämä blogi on jumppapallogolfin äänenkannattaja, sillä olen ulkoilumuodon toinen keksijä sekä yksi Suomen jumppapallogolfaajat -Facebook-ryhmän ylläpitäjistä. (Lue lajiesittely täältä.) Tässä kirjoituksessa:
Oheinen juliste tiivistää pelikauden 2019–2020 toiminnan: 23 peliä eri puolilla Etelä-Suomea. Katso juliste isompana tästä.
21.09.2020 1 kommentti
Kävelin jättiläisjumppapallon kanssa 10.–13.9.2020 Hetta-Pallas-reitin, joka on Suomen suosituin vaelluspolku – ja sitten kävelin edelleen Jerisjärvelle, jonne saavuin 14.9.2020.
Kyseessä oli sosiaalinen koe:
Ruskaakin Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa oli. Kuvituskuvana maisema Suastunturilta kohti Lumikeroa 12.9.2020 [karttalinkki] (isompi kuva tässä).
07.09.2020 Jätä kommentti
Toukokuussa 2020 meloin kumikanootilla Espoosta Turkuun sisämaareittiä (8 päivää).
Elokuussa oli vuorossa paluu takaisin kotiin meritse. Kuinka kumikanootti selvisi meriretkestä (3 viikonlopun aikana), siitä kerron tässä artikkelissa.
Huom! Joidenkin kuvien asettelu tökkii, koska en osaa vielä käyttää WordPressin uutta block-editoria. Auts.
Kuvituskuvana kumikanootin iltahetki Tallholmenin kauniilla kallioniemekkeellä Raaseporissa 15.8.2020 [karttalinkki] (isompi kuva tässä).
28.08.2020 2 kommenttia
Vuoden 2020 viimeinen Lapin melontaretkeni oli kerrassaan monipuolinen: koko Tenojoki (siinä sivussa Paistunturissa Nilijoki) sekä uusi reitti kanootilla Varangin niemimaan halki. Pitkä reitti (365 kilometriä) sivusi kymmentä aiempaa Lapin retkeäni – yhdistäen ne osaksi samaa reittiverkostoa.
Retkikertomus on pitkä ja tihenee loppua kohti, sillä jouduin tosissaan koetukselle sekä Jäämeren olosuhteiden että norjalaisen virkamiehen kanssa.
Kuvituskuva on Varangin niemimaalta, jossa olen juuri saapunut Sandfjordelvalle noustuani tätä ennen Austerelvan (isompi kuva tässä) [Norgeskart.no-karttalinkki].
15.07.2020 6 kommenttia
Pohjois-Norjassa Lakselvin (Lemmijoen) lähellä on Stabbursdalenin kansallispuisto (suomeksi Rautusvuoman kansallispuisto), jossa on useita yli 1000 metriä korkeita tuntureita. Teimme Henrik Palménin kanssa melontaretken Stabburselvalle, joka kiertää kansallispuiston.
Retki oli uudella tavalla rankka, sillä joelle pääsy vaati ensin kanoottien kuljettamista mönkijäuraa pitkin yli 40 km, välineenä kanoottikärryt.
Kuvituskuva toisen retkipäivän lounastauolta, jossa olemme edenneet Leavnnjasjavrille, 453 metriä merenpinnasta – oikealla 1026 metriä korkea Vaddasgaisa (isompi kuva tässä) [Norgeskart-karttalinkki].
01.07.2020 1 kommentti
Koronaepidemian laannuttua Suomen ja Norjan raja avautui 15.6.2020. Tämä ratkaisi lomasuunnitelman: suunta otetaan Altajoen kanjoniin, jonka jylhää maisemaa olin ihaillut tätä ennen vain muiden retkeilijöiden jakamissa valokuvissa.
Melonnallisesti kanjoni ei olisi vaikea – sen olin ennakkoon tutkinut – mutta työtä retki teettäisi, sillä Altan patoallas pitää ohittaa kantamalla. Sain houkuteltua etumelojaksi Maijan, joka ei ollut tätä ennen koskia laskenut.
Kuvituskuvana huippunäkymä Altan kanjoniin, jonka piirteitä saimme tarkastella ilta-auringossa. Kuva on otettu dronen avulla (isompi kuva tässä) [Norgeskart-karttalinkki].
14.06.2020 11 kommenttia
Kun koronaepidemian takia Lappiin ja varsinkaan Norjaan ei kesäkuun alussa päässyt (esim. ei yöjunia), päätin tehdä alkukesän suuren melontareissun etelässä: melon kotoa (Espoosta) Turkuun sisämaareittiä mm. Nuuksion, Karkkilan ja Liesjärven järviylänköjen kautta (sitten Loimijoki ja Aurajoki).
Retken ajatus oli sama kuin pääsiäisenä melomani ”suurympyrä” Pääkaupunkiseudun ympäri, paitsi että nyt en palaisi merta pitkin kotiin.
Perusteellisen karttojen tutkinnan jälkeen olin vakuuttunut, että noin 275 km pitkä retki onnistuu 8 päivässä – kunhan ensin hankin uudet kanoottikärryt, sillä maasiirtymiä kertyy runsaasti.
Kuvituskuva Jokioisista, jossa olen kiertämässä uusien kärryjen kanssa lankatehtaan aluetta Maaseutu- ja kotieläinpuisto Elonkierron alueella [karttalinkki] (isompi kuva tässä).
20.05.2020 Jätä kommentti
Avokanoottiyhdistys aloitti keväiset roskaretket Espoonjoella 2009. Tänä vuonna roskienkeruuseen osallistui 5 melojaa.
Roskien määrä vaihtelee vuosittain. Ikävä kyllä tällä kertaa Espoonjoesta löytyi tavallista enemmän roskaa. Uskon sen johtuvan helmikuun 2020 suurtulvasta, joka on kelluttanut jokeen styroksia ja muuta rakennusjätettä kauempaakin rannoilta.
Kuvituskuva: Myös yksi suuri roska löytyi. Jää Espoon ympäristökeskuksen vastuulle nostaa tämä soutuveneen hylky pois Espoonjoesta, sillä meidän välineet eivät siihen riittäneet [soutuveneen karttalinkki].
07.05.2020 7 kommenttia
Avokanoottiyhdistys retkeilee Baltiassa joka vappu.
Koronaepidemian takia se ei tänä vuonna käynyt päinsä, sillä taudin leviämisen estämiseksi henkilöliikenne Suomen ja Viron välillä on katkaistu.
Vappuperinnettä jatkaakseni kutsuin melojia paikkaan, joka minua kiinnosti: 3 päivää Uudellamaalla, Fiskarsin jylhällä järviylängöllä (mutta max 8 henkeä).
Ei tämä aivan helppo retki ollut, sillä 10+ järven takia kanootteja piti kärrätä hiekkateitä pitkin enemmän kuin tarpeeksi.
Kuvituskuva: Jyrkänne Horsmajärvellä [karttalinkki].
Avisuora 