Heinolan Muikkureitti, 10 järven kierros

Mukava on syksyllä etsiä uusia järvireittejä. Kun Elina tarjoutui etumelojaksi, katselin karttaa laajemmin ja havaitsin: Heinolasta löytyy 10 järven ympyräreitti. Sinne mennään!

Lähtö olisi Muikkusalmen sillalta [karttalinkki]. Reitin keksijänä annan reitille nimen: Muikkureitti! (Tämä retki tehtiin 1.10.2022 – kiireiden takia julkaisu jäi marraskuulle.)

Kuvituskuvassa kaksi melojaa Muikkureitin järvellä numero 7: Korpijärven erämainen Riuttaniemi [karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Lopen Pääjärvi, syksyn melontakohde 22.10.2022

Syksy. Hyvä syy lyhentää melontamatkoja ja tutkia uusia kohteita.

Tällä retkellä meloimme Lopen Pääjärvellä [luontoon.fi]. Pääjärven keskellä on kapea kannas – Kynnysharju – joka jakaa järven kahdeksi vesialtaaksi (isompi kuva tässä) [karttalinkki].

Lue lisää

Hankoniemen täyskierto kanootilla 12.–14.8.2022

Hankoniemen voi kiertää kokonaan – etelästä tietysti mutta myös pohjoisesta. Tämän huomion voi tehdä, kun katsoo karttaa ja havaitsee, että Hankoniemen pohjoispäässä on kätevä neljän järven ketju.

Kanoottikärryt mukaan ja retkelle! Tässä tarina, jossa tutkin, kuinka koko Hankoniemen kierto onnistuu.

Lue lisää

Utsjoki päästä päähän 22.–23.7.2022

Utsjoki on nimeltään tuttu kaikille suomalaisille. Kyllä se kerran elämässä kuuluu päästä päähän meloa. Niin lähdin Utsjoen latvavesiä tutkimaan.

Kuvituskuvassa Mierasjärvi, Utsjoen pääuoman pisin järvi (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Melontaretki Vuottasjohkalle-Iesjohkalle 15.–17.7.2022 ja uusi keksintö: Lapin jokireittien linjakartta!

Heinäkuun viimeinen Norjan melontaretki alkoi paikasta nimeltä ”Garggoluobbal”. Jälleen jotain uutta.

Olen kolunnut Lapin jokireittejä määrätietoisesti 10 vuotta. Tällä retkellä ajatus tiivistyi. Minun Lappi on kuin metron linjakartta. Garggoluobbalista tullaan Suossjavriin, jossa Vuottasjohka yhtyy Iesjohkaan, jatkuu edelleen Karasjohkaan, josta Tenojokea alavirtaan Utsjoelle tai ylävirtaan Karigasniemelle. Verkosto, josta syntyy Lapin jokireittien linjakartta (artikkelin lopussa ensimmäinen versio).

Lue lisää

Melontaretki Luostejohkalle 12.–14.7.2022

Luostejohka on yksi Norjan keskisuuria pohjoisia jokia. ”Luoste” on suomeksi ”lohi” ja sen mukaan on nimetty Jäämeren rannalla sijaitseva Lakselvin kaupunki, jonka läpi kalaisa Luostejohka virtaa.

Kuvituskuvassa Luostegorzi-kanjonin yläosan vesiputous (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Melontaretki Hammerfestin kuntaan koskirikkaalle Repparfjordelvalle (Riehpovuonjohka) 9.–11.7.2022

Olen tutkinut antaumuksella Suomen ja Norjan jokia viimeiset 10 vuotta. Harva lienee kuullut Repparfjordelvasta (Riehpovuonjohka) Hammerfestin kunnassa, mutta minulle se oli kartalla juuri sopiva: tarpeeksi leveä ja pitkä (50 km), putoaa merta kohti melko tasaisesti (5 m/km) ja joen molempiin päihin pääsee bussilla. Siis tutkimisen arvoinen ja loppujen lopuksi mahtava kaunis koskijoki.

Kuvituskuvassa komea Guovzagorzi – toinen kahdesta vesiputouksesta, joiden ohi kannoin kanootin retken aikana (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Melontaretki Ruotsin Rostojoelle (Rostoeatnu) 28.6.–5.7.2022 – sisältäen tarinan, kuinka kanootti irtosi koskeen ja uin sen kiinni

Rostojoki eli Rostoeatnu on Ruotsin pohjoisin joki, jonne olen halunnut melomaan monta vuotta. Koronapandemian takia esim. viime vuosi 2021 ei ollut mahdollinen, koska Ruotsiin ei saanut siirtyä Kilpisjärveltä suoraan rajan yli.

Hellesäässä tehty retki oli varsin hankala. Töppäsin pahasti kerran – onneksi sillä ei ollut seurauksia.

Kuvituskuvana nimetön kanjonikoski Rostojoella (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Melontaretki Finnmarkiin Norjan Bavttajohkalle 4.–10.6.2022

Norjan Finnmarkissa sijaitseva Bavttajohka on kartalla varteenotettava joki, mutta vaikea saavuttaa. Kuitenkin mahdollinen viikon retkelle. Retki onnistui ja eteni useiden kauniiden maastojen kautta.

Kuvituskuvana nimetön koski Bavttajohkassa (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Espoonjoen roskaretki 24.5.2022 – roskamäärän perustaso 350 per vuosi

Espoonjoen roskaretki on Avokanoottiyhdistyksen kevätperinne. Vuonna 2009 aloitetun kevätretken tarkoitus on paitsi siivota jokea, myös laskea roskat ja siten seurata joen roskaisuuden kehitystä.

Kuvituskuva: Vaikka kukin laskee omat roskat, suurimmasta henkilökohtaisesta roskamäärästä emme kilpaile. Kuvassa Irma antaa keräämänsä muoviroskan Empulle, joka kirjaa sen itselleen.

Lue lisää