Melontaretki Altan patoaltaasta Norjan Lapin suurimpaan järveen (Iesjavri) ja edelleen Karasjoelle 8.-14.7.2018

Finnmarkissa sijaitseva Iesjavri (suomalaisittain Jeesjärvi) on Norjan Lapin suurin järvi [GodTur.no-karttalinkki]. Yksikään tie ei johda Iesjavrin rantaan eikä yksikään suuri joki laske siihen vesiään. Kyseessä on todellinen erämaajärvi, jonka tundramaisemia on harva nähnyt. Siis kerrassaan ensiluokkainen tutkimuskohde melontaretkelle.

Kuvituskuvana Altan patoallas, josta aloin kantaa kanoottia kohti Iesjavria.

Lue lisää

Muotkan postipolulla 17.-21.9.2015

Vuoden neljäs ja viimeinen Lapin reissu suuntautui Muotkatunturiin, Muotkan postipolulle. Tirrosta Karigasniemelle kulkeva postipolku oli minulle ennalta tuttu retkeilypalstojen kirjoituksista (kuten tämä) – mutta sielläkin vain mainintana, että sellainen on ollut.

Päivitys 7.10.2015: Muotkan postipolku on pelkkä väärä legenda. Katso selitys tästä. Jätän kuitenkin alla olevan tekstin ennalleen.

Kuka perusti Muotkan postipolun? Milloin reitti oli vilkkaimmillaan? Sellaista historiaa olisi mukava kertoa, mutta laihaksi jää nettihakujen tulos. Edes Luontoon.fi-saitin Muotkatunturin reitit -artikkeli ei mainitse postipolkua.

Sovelletaan. Museoviraston sivut kertovat Utsjoen postipolusta – liekö Muotkan polun tarina samantapainen? Reitti on kaiketi toiminut virallisena postinkuljetusreittinä Inarista Karigasniemelle 1800-luvun lopulta 1940-luvulle (sodan jälkeen voitiin kulkea saksalaisten rakentamaa tietä Kaamasesta Karigasniemelle). Alkumatka Inarin puolella lienee kuljettu hevosella Muddusjärvelle, soutaen yli, josta (Tirron kautta) jatkettu jalan, hiihtäen tai porolla erämaiden läpi Karigasniemelle.

Reitillä on ollut postimiesten yöpymispaikaksi tarkoitettuja postitupia. Jos Utsjoen reitillä posti jaettiin parhaimmillaan kolmen postimiehen voimin kolme kertaa viikossa kumpaankin suuntaan, ei Muotkan reitti liene ollut vähemmän kuljettu?

Oli miten oli, tämä oli kostein patikointini ikinä – sadetta ja sumua – mutta kameraan tarttui myös paljon värejä.

Lue lisää

Kanootilla Käkkälöjoen kautta Norjan Anarjohkaan 1.-8.6.2015

Norjan Anarjohka saa alkunsa Suomen olkapään/niskan välistä – vedenjakajan siltä puolelta, joka laskee Jäämereen. Millainen helmi on tämä joki, jonka mukaan on nimetty kokonainen kansallispuisto, Norjan Øvre Anárjohka nasjonalpark?

Sitä lähdimme tutkimaan käyttäen kanoottien nousureittinä Käkkälöjokea, joka sijaitsee Suomessa vastaavalla kohdalla. (Alla olevassa kuvassa Anarjohkan Ulvefossen.)

Lue lisää

Kietsimäjokea alas 5.-9.6.2014

Tämä on artikkeli #2 koskien Käkkälö-Kietsimäjoen retkeä 2.-9.6.2014 (osa 1: Käkkälöjoen nousu).

Siihen on vissi syy, että vedenjakajan ylittävät retket tehdään kesäkuun alussa. Lapin tulvien täytyy olla ohi muttei liikaa, jotta pienissä latvapuroissa riittää vettä. Kun reissun tekee aikaikkunassa 1.-20. kesäkuuta, niin retki todennäköisesti onnistuu.

Onnistuminen tästä tuli. Saimme nauttia runsaista vesistä:

  • 5.6.2014 Njuolasjohkalla runsaasti purokoskia (joen leveys = kanootin pituus tai alle).
  • 6.-7.6.2014 Kietsimäjoella paljon pienen joen koskia (leveys 2-3 kanootin pituutta).
  • 8.-9.6.2014 Inarijoella useita suuren joen koskia (leveys 5 kanootin pituutta tai yli).

Myöhemmille melojille tiedoksi, että Karigasniemen mittapisteen virtaama oli retken aikana 50-70 m3/s [mittapisteen linkki].

Lue lisää