Espoonjoen roskaretki 19.5.2021 – Kirkkojärven lampare jälleen suurin päänsärky

Avokanoottiyhdistys roskaretkeilee joka toukokuu Espoonjoella – ensimmäisen kerran 2009. Kun kohde ei vaihdu, voidaan seurata roskatilanteen muuttumista. Tilasto:

  • Vuonna 2013 keräsimme 1250 roskaa (keräysalue 4 km)
  • Vuonna 2014 keräsimme 750 roskaa (keräysalue 4 km)
  • Vuonna 2015 keräsimme 300 roskaa (keräysalue 3 km)
  • Vuonna 2016 keräsimme 340 roskaa (keräysalue 2,5 km)
  • Vuonna 2017 keräsin 262 roskaa (keräysalue 4 km)
  • Vuonna 2018 keräsimme 350 roskaa (keräysalue 3,5 km)
  • Vuonna 2019 keräsimme 350 roskaa (keräysalue 2 km)
    • Tai jatkoretki huomioiden 640 roskaa (keräysalue 8 km)
  • Vuonna 2020 keräsimme 750 roskaa (keräysalue 2 km)
  • Vuonna 2021 keräsimme 320 roskaa (keräysalue 2 km)

Kuvituskuva: Uutta roskatyyppiä 2021 edusti sateenvarjon lailla avautuvat katiskat. Mitään järkevää tarkoitusta en niille savisessa Espoonjoessa löydä – ainoastaan jonkun random-tyypin piittaamattomuus ja halu päästä niistä eroon.

Lue lisää

Avokanoottiyhdistyksen vappuretki 2021 Hämeen Kaartjoelle

Avokanoottiyhdistyksen vappumelonta on hieno perinne. Vuodesta 2008 lähtien retki on tehty eksoottiseen Viroon tai Latviaan, mutta vuonna 2021 toista kertaa Suomeen – koronapandemian takia.

Retkelle ilmoittautui 7 henkeä, joille kaikille suosittelin koronatestissä käyntiä ja negatiivista ennakkotulosta. Kaikki eivät testissä käyneet, mutta itse kävin hakemassa seitsemännen negatiivisen tuloksen, mikä jäänee viimeiseksi, sillä retken jälkeen sain koronarokotuksen (4.5.2021).

Kuvituskuva jostain Kaartjoen alkupuolelta, kun pupupallo, viipperä ja ilmapallot vielä halkoivat ilmaa ehjinä [summittainen karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Pääkaupunkiseudun tiheimpien alueiden kierto eli ”pienympyrä” = melontaretki 600 000 ihmisen ympäri 16.–18.4.2021

Keväällä kiehtoo yrittää uusia kanoottireittejä Lapin meiningillä. Melotaan joki ylös, vedetään kanootti vedenjakajan yli, lasketaan seuraava joki alas ja palataan merta pitkin lähtöpisteeseen.

Pääkaupunkiseudulla tällaiseen retkeen riittää viikonloppu, kun kiertää 600 tuhatta ihmistä Espoonjoen ja Vantaanjoen reittiä.

Kuvituskuvana Espoonjoen yläjuoksu, jossa kevättulva paljastaa jo hävinneeksi luullun Kirkkojärven [karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Vantaanjoki päästä päähän 2021

Melon joka kevät Vantaanjoen niin aikaisin keväällä kuin mahdollista. Jos tulva on hyvä, lähden Riihimäeltä, jolloin matkaa merelle kertyy 93 km. Tänä vuonna lumitalvi ja tulva olivat runsaat – niinpä meloin Riihimäeltä merelle 2.–3.4.2021.

Toki kutsuin Vantaanjoelle kanssani muita melojia Asiaa Avokanooteista -Facebook-ryhmässä – mutta lopulta peruin kutsun, koska Suomen koronatilanne huononi maaliskuussa.

Kuvituskuvana Linnanojan laavu, jossa olin yötä [karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Lumipiirrosten luonnin laajennettu opas (kolme menetelmää)

Vuonna 2018 julkaisin lumipiirrosten luonnin pienen oppaan, jonka tässä laajennan kolmeksi eri menetelmäksi:

  • Paksun pehmeän lumen tie – lumikengät
  • Märän lumen tie – kengät ja lapio
  • Pakkaslumen tie – puutarhatyökalut

Opas sisältää runsaasti käytännön vinkkejä omien lumipiirrosten laatimiseen. Kuvituskuvassa pakkaslumeen tehty 25-metrinen ”meren silmä” (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Suomen suurin lumipiirros 6.–7.2.2021 eli miten sain lumikenkäilyllä 15 minuuttia kuuluisuutta?


Helmikuun 6.–7. päivä 2021 Espoon Löfkullan golfkentälle suunnittelemani ja minun sekä 11 muun lumikenkäilijän askeltama Suomen suurin lumipiirros oli melkoinen sattumus. Yli sata julkaisua ympäri maailmaa levitti 160-metrisestä lumipiirroksesta valokuvia ja videoita.

Olinko yllättynyt? Todella.

Opinko uutta? Varmasti.

Tässä kirjoituksessa kertaan vaiheet, miten on mahdollista, että esim. Hindustan Times julkaisi artikkelin Löfkullan lumipiirroksesta, vaikken edes ollut Intiaan mitenkään yhteydessä.

Lue lisää

Ympäristötaiteen kokeiluja 2020 (valokuvaprojekti)

Katse visuaalisiin välähdyksiin vuodelta 2020.

Tässä artikkelissa esitellyt ympäristötaiteen kokeilut on tehty ilman isompaa ennakkosuunnittelua – tyhjällä hetkellä, kun ei ollut muuta tekemistä – mutta mieli valmiina tutkimaan käsillä olevaa maastoa kuin luonnon suurta työpajaa, joka tarjoaa materiaaleja. Lähde sinäkin matkalle. (Vuoden 2019 ympäristötaiteen kokeilut löydät täältä.)

Kuvituskuvana Saloon 7.11.2020 tehty symbolinen kuva, Sisarukset (isompana tässä).

Lue lisää

Kävely rannikolta Nuuksion korkeimmalle vuorelle 27.–29.11.2020 (koronahenkinen retkitarina)

Koronaeristyksessä eletään taas, kuten keväällä. Kulttuurin ja liikunnan ryhmäharrasteet ovat tauolla. Myös sellaiset ryhmäulkoilut päätimme keskeyttää, joita olen itse järjestämässä viikoittain.

Hyväksyn koronaeristyksen. Älköön kukaan sitä epäilkö!

Niin pakkasin perjantaina repun ja kävelin kotoa (Kivenlahti, Espoon rannikko) Nuuksion kansallispuistoon. Samalla säästyin kohtaamasta niitä ihmisiä, jotka sattuisivat samaan linja-autoon. Nyt retkeillään yksin – koronahengessä, melkein maanpuolustushengessä. Kyllä tämä tästä.

Lue lisää

Syysmelonta Raaseporin suurimmalle mökittömälle erämaajärvelle 30.10.2020 (Pitkäjärvi)

Raasepori on Uudenmaan järvirikkain kunta 219 järvellään, kertoo Järviwiki. Järvistä täysin asumattomia ja mökittömiä on parikymmentä ja niistä suurin on Pitkäjärvi: rantaviivaa 8 kilometriä. Sinne täytyy mennä melomaan!

Kuvituskuvassa kanootti ja kaksi miestä Pitkäjärven jäkäläisessä saaressa [karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Syysmelonta Västerbyn ulkoilualueella 17.–18.10.2020: Grabbskog Storträsket ja Lammasjärven kalliomaalaus, Raasepori

Syksy on parasta aikaa tutustua kanooteilla Uudenmaan järvisokkeloihin. Yksi usean järven labyrintti sijaitsee Raaseporissa: Västerbyn ulkoilualue eli Grabbskog Storträsketin ympäristö [pdf-kartta Västerbyn ulkoilualueesta].

Kuvituskuvassa kaksi kanoottia Grabbskog Storträsketin laavulla [karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Lue lisää