Retkellä, tavalla tai toisella
26.03.2020 Jätä kommentti
Vantaanjoki päästä päähän on jokakeväinen tulvamelontaretki, jonne kutsun mukaan muita melojia. Tällä kertaa (21.–22.3.2020) sain meloa yksin, koska kaksi asiaa: kylmä sää ja Suomeen levinnyt koronavirusepidemia.
Kuvituskuvana Vantaanjoen alkukevään kaunista peltomaisemaa.
18.03.2020 Jätä kommentti
Aleksanteri Ahola-Valo [Wikipedia] oli suomalainen kuvataiteilija ja omaleimainen nero, joka alkoi pitää päiväkirjaa seitsenvuotiaana. Kahdeksan ikäisenä hän perusti koulun varattomille lapsille toimien mm. piirustuksen ja valistustuntien opettajana Inkerinmaan Vyiritsan kylässä 1900-luvun alussa. Tästä kaikesta hän kertoo seikkaperäisesti 1990-luvulla julkaistuissa Koulupojan päiväkirjoissa.
Kuinka minä sivusin Aleksanteri Ahola-Valon elämää vuonna 1996, siitä olen ohimennen maininnut vain tuttaville. Tässä kirjoitettuna koko salapoliisitarina, joka ei ole retkeilyä kuten tässä blogissa yleensä, mutta kunnon seikkailu joka tapauksessa.
Vuoden 2019–2020 taitteessa järjestettiin Aleksanteri Ahola-Valon elämäntyöstä kertova näyttely Tarvaspäässä Gallen-Kallelan museossa. Tämän artikkelin kuvat ovat sieltä.
20.02.2020 4 kommenttia
Etelässä ei ole lunta – niinpä lähdin Lappiin Muonioon kolmen päivän talvilomalle. Tavoite oli piirtää lumeen samanlaisia suuria geometrisia kuvioita kuin 2 vuotta sitten Nuuksiossa. Olin onnekas, sillä yksi päivä kolmesta tarjosi sitä mitä hain: kirkasta aurinkoista keliä.
Kuvassa kaksi lumipiirrosta Jerisjärven jäällä [karttalinkki]. (Katso isompi kuva tästä.)
20.01.2020 6 kommenttia
Toteutin viime viikolla pitkäaikaisen haaveeni. Nukuin Haagan liikenneympyrässä (16.-17.1.2020). Se on Suomen suurin liikenneympyrä (halkaisija 120 metriä). Patikoin sen eri kolkat (puoli tuntia). Pystytin teltan näkyville, jotta sain hienon kuvan (huomaa taivaalla Orionin tähtikuvio) [karttalinkki] (isompi kuva tässä).
Se oli hauskaa. Kun talvi on näin lumeton, miksi en jatkaisi? Niinpä alla selvitys pääkaupunkiseudun eritasoliittymien yöpymiskelpoisuudesta.
26.12.2019 3 kommenttia
Tietoa ja komiikkaa (filmin pituus 2:16).
Tässä pikadokumentti Espoon neljästä saaresta: Kaparen, Rövaren, Halsholmen, Gåsgrund [saarten nimet ovat karttalinkkejä] – mukana 20 valittua kohdetta (koko kohdeluettelo alempana). Saarista löytyy jääkauden geologiaa, Suomen historiaa sekä erinomaiset nykyaikaiset retkipalvelut, sillä Espoon kaupunki omistaa ne (paitsi Halsholmenin, joka on mukana torninsa takia).
Kiitän kaikkia filmiin osallistuneita (Pekka, Tiina, Irma, Henri). Filmin osat on kuvattu kolmella melontaretkellä elo-syyskuussa 2019.
09.11.2019 3 kommenttia
Loppusyksyllä, kun pitkät Lapin retket ovat ohi, teen pieniä lähiretkiä ja kokeilen jotain uutta visuaalista. Tällä kertaa uuden kokeilun aihepiirin avasi ystävä, joka vinkkasi Andy Goldsworthyn ympäristötaiteesta (pieniä kuvia oikealla, klikkaa kuvahakuun tästä).
Nyt julkaisen oman kokeilun tulokset. Kuvia alla.
13.10.2019 Jätä kommentti
Tässä blogissa kerrotaan aika ajoin jumppapallogolfista eli jpg:stä, sillä olen lajin toinen isäpappa ja Suomen jumppapallogolfaajat -Facebook-ryhmän ylläpitäjä. Lue lajiesittely täältä ja sen jälkeen alempaa:
Aluksi kuitenkin mahtikiitos kaikille jp-golfaajille. Hyvällä talkoohengellä olemme kastuneet sateessa, kahlanneet lumessa, kisailleet kukin oman luonteen mukaan sekä ylipäänsä vetäneet toisillemme retkiä eri puolilla Etelä-Suomea niin, että kauden aikana itsekin kävin 10 uudessa luontokohteessa. Tätä lisää. Kiitos.
Seuraava juliste kiteyttää pelikauden 2018–2019 tapahtumia: 29 peliä, 29 luontokohdetta. Katso juliste isompana tästä.
29.09.2019 3 kommenttia
Kulttuuri on laajassa mitassa ideoiden vaihtoa ja levittämistä vuorovaikutuksessa. Uudet ideat ovat arvokkaita – nehän juuri kulttuuria laajentavat. Niinpä otin jättiläisjumppapallon syysvaellukselle Kaldoaiviin, Suomen pohjoisimpaan erämaahan.
Tässä raportti kuinka pyöritin palloa erilaisissa maastoissa yli sata kilometriä, ja mitä siitä opin.
Kuvituskuvana maisema kohti Njuohkajavria [karttalinkki]. Isompi kuva tässä.
29.08.2019 Jätä kommentti
Meloin Helsingin niemen ympäri 24.–25.8.2019 ja ryhdyin miettimään:
Noh, se riippuu siitä mihin on tottunut. Länsisataman laivaväylä aiheuttaa minulle kevyttä kauhua – eikä tien yli juokseva pukumies ole todellakaan oikea vertailukohta.
Hyvä vertailukohta on tien yli konttaava pukumies. Sitä ajatellessa käsittää kuinka hitaalta ja kömpelöltä kumikanootti merellä tuntuu – ja kuinka nopeita autot ja laivat ovat.
11.08.2019 4 kommenttia
Pohjois-Norjan sisämaasta Jäämeren kupeesta löytyy uskomattoman kauniita melontamaastoja. Olen aiemmin löytänyt niitä Varangin niemimaalta – nyt lähdettiin Ifjordfjelletiin.
Ifjordfjelletiä voisi luonnehtia tundra-Vätsäriksi, sillä järviä on lukemattoman paljon mutta metsät puuttuvat. Järviosuuden jälkeen siirryimme Maskejohkaan, jonka vesiputouksia kiertäen meloimme erämaasta pois.
Kiitän Henrik Henkka Palménia luotettavasta retkiseurasta. Henkan kanssa rankempikin reissu sujuu.
Kuvituskuvana yhdistelmä (järvet ja vesiputoukset), jotta retken molemmat piirteet tulevat ilmi (vesiputouskuva Henrik Palmén).
Avisuora 