Retkellä, tavalla tai toisella
25.04.2024 Jätä kommentti
Talvella 2024 tein lumipiirroksia tavallisen määrän (11 kpl + 1 videolumipiirros). Vilkkain luominen tapahtui maaliskuussa, jolloin muutin 5 viikoksi Espoosta Jyväskylään vakaampiin talvikeleihin. Lumipiirroksista on olemassa myös 5 minuutin video.
Kuvituskuvassa talven monimutkaisin työ, 11-metrinen Joutsenpallo, josta voit löytää 46 eläintä (isompi kuva tässä).
18.04.2024 Jätä kommentti
Kevät alkaa Vantaanjoella. Tänä vuonna tulvamelontakutsuun vastasi Maija, ei muita. Hyvällä tulvalla Riihimäeltä merelle (94 km) ehtii kahdessa päivässä. Tulva oli sopivan hyvä, kun meloimme reitin 13.–14.4.2024.
Kuvituskuvana Palojoen yhtyminen Vantaanjokeen [karttalinkki] (isompi kuva tässä).
31.12.2023 1 kommentti
Tämä artikkeli kokoaa yhteen erilaisia luonnonympäristöön tekemiäni askarteluja kesä-syyskaudella 2023.
Kuvituskuvana Espoon Rövaren-saarelle 8.11.2023 tekemäni kivilatomus (isompi kuva tässä) [karttalinkki].
07.11.2023 4 kommenttia
Mennä melomaan Päijänteelle (=Suomen toiseksi suurimmalle järvelle) marraskuussa ilman kuivapukua 7 m/s myötätuuleen +3 asteen lämpötilassa, kun vesi on jääkylmää … itse retki meni hyvin, mutta jo 24 tunnin sulattelun jälkeen mielessä on toinen ajatus: taidettiin ottaa typerä riski?
Kuvituskuva: etumeloja alkaa purkaa kotatelttaa.
31.10.2023 Jätä kommentti
Pienemmistäkin melontaretkistä on kiva kertoa, jos ne tehdään syksyn väriloistossa ja retkessä on muuten jotain uutuusarvoa. Sellainen retki oli Kimolan kanavan 60 km rengasmelonta Kymijoella, Iitin ja Kouvolan kuntien alueella.
Kuvituskuvassa Mankalan kosket, joissa vesi virtasi tasaisesti ja lujasti [karttalinkki] (isompi kuva tässä).
03.10.2023 Jätä kommentti
Vaellan joka syksy Lapissa jättiläisjumppapallon kanssa – nyt viidettä vuotta. Tällä kertaa kuljetin palloa Lemmenjoen kansallispuistossa [luontoon.fi]. Tein retkestä myös fiktiivisen 5½ minuutin videon.
Kuvituskuvana Ravadaskönkään vesiputous, joka on yksi Lemmenjoen kansallispuiston huippunähtävyyksistä (isompi kuva tässä) [karttalinkki].
03.09.2023 Jätä kommentti
Kielajoki-Kaamasjoki on Lapin keskeinen melontajoki, jonka erityispiirre on useat pujottelua vaativat kosket. Olen melonut reitin neljästi ja kertonut siitä tässä blogissa 2013, 2015 ja 2019. Tällä (viidennellä) kerralla meloin kosket Mikko Suomisen kanssa kaksikkona, mikä muutti kokemusta: pujottelu kaksikkona on hiton vaikeaa!
Tässä artikkelissa retken vaikutelmien lisäksi yhteenveto: Lapin parhaat pujottelujoet.
Valokuvaa kaksikkopujottelusta ei ole, joten kuvituskuvassa on Vuontisjärven Isosaari, jossa pidimme leiriä matkalla Pielpajärven erämaakirkolle [karttalinkki] (isompi kuva tässä).
27.08.2023 4 kommenttia
Tutkin mielellään uusia vesialueita, kuinka hyvin ne soveltuvat kanoottiretkeilyyn. Nordkinnin niemimaa on totisesti haastavaa maastoa runsaine kivikoineen, mutta kuitenkin aivan mahdollinen melontaretkikohde.
Tällä retkellä kanoottini liikkui 38 järven kautta. Kuvituskuvassa järvi numero 33, Sløkvannet (isompi kuva tässä).
11.08.2023 2 kommenttia
Käkkälö- ja Ounasjoki ovat keskeisiä Lapin jokia, mutten ole melonut kumpaakaan jokea kokonaan. Retken tavoite oli meloa puuttuvat pätkät ja ottaa edustavia valokuvia molemmista joista.
Kuvituskuva alla: Hetta-Pallas-vaellusreitin tunturit näkyvät upeasti Käkkälöjoelle ja Ounasjoelle. Kuvassa Ounastunturi [karttalinkki] (isompi kuva tässä).
10.07.2023 4 kommenttia
Käsivarren erämaat ovat Suomen vaativin melontakohde. Paikkasin aukon omassa sivistyksessä ja meloin Valtijoen, joka on Käsivarren joista vaativin. Valtijoelle saavuin Norjasta kanoottikärryjen kanssa ja jatkoin edelleen Poroenon ja Lätäsenon kautta Kaaresuvantoon.
Kuvituskuvana vesiputous Valtijoessa [karttalinkki]. Yhteensä Valtijoessa on 6 paikkaa, jossa kanootti kannetaan vesiputouksen tai liian vaativan kosken ohi (isompi kuva tässä).
Avisuora 