Pluto-planeetalle ja takaisin – seikkailu Aleksanteri Ahola-Valon myytin parissa

Aleksanteri Ahola-Valo [Wikipedia] oli suomalainen kuvataiteilija ja omaleimainen nero, joka alkoi pitää päiväkirjaa seitsenvuotiaana. Kahdeksan ikäisenä hän perusti koulun varattomille lapsille toimien mm. piirustuksen ja valistustuntien opettajana Inkerinmaan Vyiritsan kylässä 1900-luvun alussa. Tästä kaikesta hän kertoo seikkaperäisesti 1990-luvulla julkaistuissa Koulupojan päiväkirjoissa.

Kuinka minä sivusin Aleksanteri Ahola-Valon elämää vuonna 1996, siitä olen ohimennen maininnut vain tuttaville. Tässä kirjoitettuna koko salapoliisitarina, joka ei ole retkeilyä kuten tässä blogissa yleensä, mutta kunnon seikkailu joka tapauksessa.

Vuoden 2019–2020 taitteessa järjestettiin Aleksanteri Ahola-Valon elämäntyöstä kertova näyttely Tarvaspäässä Gallen-Kallelan museossa. Tämän artikkelin kuvat ovat sieltä.

Lue lisää

Yöpymisohjeita Haagan liikenneympyrään ja pääkaupunkiseudun eritasoliittymiin

Toteutin viime viikolla pitkäaikaisen haaveeni. Nukuin Haagan liikenneympyrässä (16.-17.1.2020). Se on Suomen suurin liikenneympyrä (halkaisija 120 metriä). Patikoin sen eri kolkat (puoli tuntia). Pystytin teltan näkyville, jotta sain hienon kuvan (huomaa taivaalla Orionin tähtikuvio) [karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Se oli hauskaa. Kun talvi on näin lumeton, miksi en jatkaisi? Niinpä alla selvitys pääkaupunkiseudun eritasoliittymien yöpymiskelpoisuudesta.

Lue lisää

Kolme mehevää kohtaamista 2016

Vuoden 2016 loppuun kolme mehevää retkitarinaa, kolme kohtaamista. (Älä missaa tarinaa 2 = ukrainalaiset katamaraanimelojat Suomessa.)

Tarina 1 = Kohtaaminen Huopanankoskella

Meloskelen 28.7.2016 rauhallisesti Viitasaarelta kohti Kannonkoskea, tähtitieteen harrastajien kesätapahtumaa. Pysähdyn kahville Huopanankoskella (katso Juhani Ahon kirja Lohilastuja ja kalakaskuja) [karttalinkki].

Kuppia tyhjentäessäni paikalle asteli mies, käveli kanootilleni, potkaisi kerran varovasti, kokeili kädellään kumin pinkeyttä ja virkahti:
– Aika näppärä peli.
Lue lisää

Ternaten matkan yhteenveto 4.-10.3.2016

Ken on lukenut Indonesian (Ternaten) päiväkirjamerkintöjäni, tuskin yllättyy, kun sanon, että Indonesia on henkisesti avoin ja mukava muslimimaa (ei uskonnollista moraalipoliisia). Tässä viimeisessä kirjoituksessa keskityn Suomen ja Indonesian syväkulttuurisiin eroihin – mitä tuli esille viikon aikana?

Toki valokuvissakin merkittäviä eroja näkyy, kun tarkasti katsoo. Tämä vanha mies on ottanut käyttöön palan jalkakäytävää, johon on rakentanut pysyvän korokkeen (myyntipöydän), jonka päältä myy bensiiniä, joka on pakattu vesipulloihin.

Lue lisää

Retki Tidorelle 10.3.2016

Indonesian matkani viimeisenä päivänä tehtiin retki Tidore-saarelle, joka sijaitsee 2 km Ternatesta etelään. Retkeläisiä oli neljä, kuvassa vasemmalta oikealle Garfan, Sally, Udhi ja minä. Tämä näkymä on Tidoren koillisnurkasta kohti Ternatea ja Hiriä (Hiri = pieni saari Sallyn ja Udhin välissä, jossa kävimme aiemmin).

Lue lisää

Ternaten kiertelyä päivä ennen auringonpimennystä 8.3.2016

Auringonpimennystä edeltävän päivän kulutan yleensä varusteita ja pimennyspaikkaa varmistellen. Pimennyspaikka löytyi jo eilen. Varusteiden kanssa menen rutiinilla.

Tänään Sally ja Nai kutsuivat minut saaren ympärikierrokselle, jossa nähtäisiin Ternaten kaikki puolet. Päivä alkoi siten, että haimme Nain työpaikaltaan, joka on eräs paikallishallituksen virasto. Toisin sanoen minun piti näyttää valkoista naamaani, jotta tulee selväksi, että yksi heidän työntekijänsä on poissa vahvuudesta loppupäivän. Taas otettiin selfieitä.

Lue lisää

Ternaten ensimmäinen päivä 4.3.2016

Ensimmäinen päivä Ternatella tarjosi jäyhälle pohjolan pojalle myönteisiä yllätyksiä.

Niitä suoraan sanoen tarvitsin, koska hotellia en ollut onnistunut etukäteen buukkaamaan. Ternate on niin pieni, että kun tänne aikoo tuhatkin auringonpimennyksen seuraajaa, vähäiset hotellit ovat täynnä.

Lue lisää

Paistunturin 8 päiväsakkoa

Opettavainen tarina tai miten sen nyt ottaa? Maksoin tänään useita satalappusia sakkoa (8 päiväsakkoa) johtuen törttöilystäni Paistunturin erämaa-alueella heinäkuussa 2015.

Lähdetäänpä alusta…

Lue lisää

Mistä ideat tulevat? Mitä aineita sä vedät? Hyvää joulua!

Liittyen tekemiini retkifilmeihin, joku toisinaan kysyy: Mistä sä saat ideoita? Tai suorasukaisemmin:

Mitä aineita sä vedät?

Joo, kiitos kysymästä. 🙂 En mitään, mutta mulla on metodi. Asia tuli vastaan tänäkin jouluna. Vierailin siskoni luona, jossa askarrellaan ja piirretään, esim. tällaisia pikkukirjoja.

Sain käteeni tyhjän kirjan ja pyynnön täyttää se.

Lue lisää

Seikkailu talvisessa luonnossa — hyvää joulua!

Laajennan blogin aihekirjoa täysin fiktiivisiin retkiin. 🙂

Tämän tarinan kirjoitin 2010 — kannen piirsin viikko sitten. Avaa satu tästä ja jaa eteenpäin, jos siltä tuntuu!

Hyvää joulua!