Espoonjoen roskaretki 2026 – tavallinen roskamäärä 162 kpl
17.05.2026 3 kommenttia
Avokanoottiyhdistys siivoaa Espoonjokea joka kevät. Toukokuun 8. päivän retken teimme Eppu Blomqvistin kanssa tuloksena 162 kerättyä roskaa.
Melonta ja roskienkeräys sopivat yhteen: kanootista yltää sellaisia roskia, joita rannalta ei.
Alkuun kömmähdystarina…
Retki aloitetaan Espoon kirkolta [karttalinkki]. Melotaan Espoonjokea 2 kilometriä jokea ylös, jona aikana kartoitetaan roskapaikat (ei vielä kerätä).
Vesi oli alhaalla. Eräs pusikko muodosti joen levyisen esteen. Tuo pusikko on kuvassa vasemmalla…
Nousin kanootista 80 cm korkealle törmälle ja vedin kanootin pusikon ohi. Epulla oli eri taktiikka. Hän astui joen pohjaan ja AUTS. Sinne upposivat crocksit.
Lainasin Epulle roskapihtejä. Hetki kalastusta. Crocksit löytyivät. (Onneksi tästä ei tullut roskaretken irvikuvaa.)
No niin, asiaan. Meloimme ulkoilureitin sillalle, jonka ali pääsi tänä vuonna (viime vuonna ei, koska uusi silta oli rakennusvaiheessa) [karttalinkki].
Muutama roska ulkoilureitin sillan yläpuolelta.
Sitten alas jokea.
Roskapihdeillä yltää pusikkojen sisään.
Muoviroskaa.
Muoviroskaa joen penkassa, kun vaan katsoo tarkasti.
Kaikenlaista.
Golfpallojakin.
Eniten kuitenkin styroksia, joista jokaisen palasen laskimme omaksi roskaksi.
Kaikkea emme keränneet mukaan. Tästä ostoskärrystä meni viesti Espoon Ympäristönsuojeluun (ostoskärry on sillalta alas heitetty – eri kärry kuin viime vuonna samassa kohdassa).
Keräystulos oli 162 roskaa. Onko se paljon vai vähän?
Se on tavallista vähemmän, mutta toisaalta tällä kertaa (veden mataluuden takia) emme pyrkineet keräämään roskia Kirkkojärven lampareesta, josta yleensä löytyy 50 roskaa.
Toinen tapa hahmottaa: Turun moottoritiesillan yläpuolelta löysimme 120 roskaa, kun viime vuonna 135 roskaa (mutta 2024 vain 40 roskaa). Satunnaisvaihtelua, sanoisin.
Tilasto:
Vuonna 2013 keräsimme 1250 roskaa (keräysalue 4 km)
Vuonna 2014 keräsimme 750 roskaa (keräysalue 4 km)
Vuonna 2015 keräsimme 300 roskaa (keräysalue 3 km)
Vuonna 2016 keräsimme 340 roskaa (keräysalue 2,5 km)
Vuonna 2017 keräsin 262 roskaa (keräysalue 4 km)
Vuonna 2018 keräsimme 350 roskaa (keräysalue 3,5 km)
Vuonna 2019 keräsimme 350 roskaa (keräysalue 2 km)
+ Tai jatkoretki huomioiden 640 roskaa (keräysalue 8 km)
Vuonna 2020 keräsimme 750 roskaa (keräysalue 2 km)
Vuonna 2021 keräsimme 320 roskaa (keräysalue 2 km)
Vuonna 2022 keräsimme 350 roskaa (keräysalue 2,5 km)
+ Lisäksi Tomi Kallio-Könnö kertoi keränneensä 3 viikkoa aiemmin 110 roskaa.
Vuonna 2023 keräsimme 400 roskaa (keräysalue 2 km)
Vuonna 2024 keräsimme 200 roskaa (keräysalue 2 km)
Vuonna 2025 keräsimme 212 roskaa (keräysalue alle 2 km)
Vuonna 2026 keräsimme 162 roskaa (keräysalue alle 2 km – ei Kirkkojärven lamparetta)
Kerääjät saaliineen: minä ja Eppu.
Avokanoottiyhdistyksen puolesta Eppu Blomqvist ilmoitti roskat Espoon Ympäristönsuojeluun.
Vuonna 2027 uudestaan!
Avisuora 
1980-luvulla meloin Pikku-Vinkkarilla (Welhonpesä) Espoonjoen Pitkäjärvestä merelle useaan otteeseen. Ennen Jorvia oli varsin roskatonta ja seikkailumielellä mielenkiintoisia koskipätkiä jokeen kaatuneine puineen. Espoon keskustan kohdalla, juuri ennen kirkon ohitusta, alkoi saaste. Kelluvia loisteputkia ym. Loppumatka menikin yleensä alakuloisemmissa merkeissä, mitä nyt Kauklahden kohdalla oli mukava virtapaikka, sahi.
Roskien määrä on tosiaan vähentynyt (johan sen tilastokin kertoo). Mitä Espoonjokeen muuten tulee, tänä vuonna ei sellaista tulvaa ollut, jotta Pitkäjärvestä olisi voinut aloittaa melonnan. Olen kerran Pitkäjärveltä lähtenyt ja kerran olen lähtenyt myös Bodominjärveltä.
Nythän Glomsinjoen kylkeen on tullut kaikenlaista. Oittaan hiihtosilta oli jo aikanaan iso muutos. Mutta että kerrostaloalue, Ikea, KehäIII:n laajennus ja liittymät, ym. Sinällään se ei ollut niin melottava kuin paikoin lumiensulamisvesien aikaan. Koetan säilyttää Glimsin ja Bembölen peltoaukeista sen mielikuvan jonka sain 70- luvun lopulla. Paras Espoonlahteen laskevista viryavesistä tietenkin laskee vetensä Nuuksion Pitkäjärvestä. Useimmiten sillä reitillä lopetimme Dämmanille (nimikilpailussa hävisi ehdotus Lapsivesi!) josta on helppo palata hakemaan auto. Toimin aikanaan Nuuksion laitojen yhä syvemmälle jatkuvaa nakertamista vastaan, eli mm. vastustin kaavamuutoksia luonnon asianajajana, kunnes ymmärsin tappelevani tuulimyllyjä vastaan ja siirryin väljemmille vesille.