Retkellä, tavalla tai toisella
27.08.2023 4 kommenttia
Tutkin mielellään uusia vesialueita, kuinka hyvin ne soveltuvat kanoottiretkeilyyn. Nordkinnin niemimaa on totisesti haastavaa maastoa runsaine kivikoineen, mutta kuitenkin aivan mahdollinen melontaretkikohde.
Tällä retkellä kanoottini liikkui 38 järven kautta. Kuvituskuvassa järvi numero 33, Sløkvannet (isompi kuva tässä).
10.07.2023 4 kommenttia
Käsivarren erämaat ovat Suomen vaativin melontakohde. Paikkasin aukon omassa sivistyksessä ja meloin Valtijoen, joka on Käsivarren joista vaativin. Valtijoelle saavuin Norjasta kanoottikärryjen kanssa ja jatkoin edelleen Poroenon ja Lätäsenon kautta Kaaresuvantoon.
Kuvituskuvana vesiputous Valtijoessa [karttalinkki]. Yhteensä Valtijoessa on 6 paikkaa, jossa kanootti kannetaan vesiputouksen tai liian vaativan kosken ohi (isompi kuva tässä).
01.07.2023 1 kommentti
Kävin Reisaelvalla 2018 (tarina siitä) – ja ihastuin mahtavaan kanjoniin ja vesiputouksiin. Silloin tulin Reisaelvalle hankalasti ”yläkautta” Suomen rajan yli. Tällä retkellä selvitin helppoa mahdollisuutta lähestyä kanjonia meren puolelta: pääseekö (pakattavalla) avokanootilla katsomaan vesiputouksia vai ei?
Kuvituskuva: Reisaelvalla sijaitseva Mollisfossen on Pohjois-Norjan korkein vesiputous, 269 metriä (isompi kuva tässä).
11.12.2022 2 kommenttia
Luennoin 22.11.2022 verkossa aiheena Kepeää ja rankkaa Lapin melontaa.
Kyseessä oli Tunturilatu-yhdistyksen susivaliokunnan webinaari – hosteina Mikko Suominen ja Hanna Sinilehto.
Mikko Suominen jälkikäsitteli esitelmän YouTube-videoksi: esitelmä (1 h 8 min) ja kysymyksiä ja vastauksia (33 min).
22.08.2022 4 kommenttia
Heinäkuun viimeinen Norjan melontaretki alkoi paikasta nimeltä ”Garggoluobbal”. Jälleen jotain uutta.
Olen kolunnut Lapin jokireittejä määrätietoisesti 10 vuotta. Tällä retkellä ajatus tiivistyi. Minun Lappi on kuin metron linjakartta. Garggoluobbalista tullaan Suossjavriin, jossa Vuottasjohka yhtyy Iesjohkaan, jatkuu edelleen Karasjohkaan, josta Tenojokea alavirtaan Utsjoelle tai ylävirtaan Karigasniemelle. Verkosto, josta syntyy Lapin jokireittien linjakartta (artikkelin lopussa ensimmäinen versio).
07.08.2022 Jätä kommentti
Luostejohka on yksi Norjan keskisuuria pohjoisia jokia. ”Luoste” on suomeksi ”lohi” ja sen mukaan on nimetty Jäämeren rannalla sijaitseva Lakselvin kaupunki, jonka läpi kalaisa Luostejohka virtaa.
Kuvituskuvassa Luostegorzi-kanjonin yläosan vesiputous (isompi kuva tässä).
19.07.2022 Jätä kommentti
Olen tutkinut antaumuksella Suomen ja Norjan jokia viimeiset 10 vuotta. Harva lienee kuullut Repparfjordelvasta (Riehpovuonjohka) Hammerfestin kunnassa, mutta minulle se oli kartalla juuri sopiva: tarpeeksi leveä ja pitkä (50 km), putoaa merta kohti melko tasaisesti (5 m/km) ja joen molempiin päihin pääsee bussilla. Siis tutkimisen arvoinen ja loppujen lopuksi mahtava kaunis koskijoki.
Kuvituskuvassa komea Guovzagorzi – toinen kahdesta vesiputouksesta, joiden ohi kannoin kanootin retken aikana (isompi kuva tässä).
19.06.2022 Jätä kommentti
Norjan Finnmarkissa sijaitseva Bavttajohka on kartalla varteenotettava joki, mutta vaikea saavuttaa. Kuitenkin mahdollinen viikon retkelle. Retki onnistui ja eteni useiden kauniiden maastojen kautta.
Kuvituskuvana nimetön koski Bavttajohkassa (isompi kuva tässä).
25.08.2021 Jätä kommentti
Heinäkuun 2021 viimeisenä Lapin retkenä meloin 52 kilometriä pitkän Valjohkan, joka laskee Norjan puolelta Tenojokeen.
Valjohka on viehättävä kalaisa pikkujoki, jossa on koskia, mutta kosket eivät ole yhtä vaikeita kuin muissa Norjan joissa. Niinpä Valjohkaa voi suositella myös vähemmän meloneille tai heille, jotka haluavat keskittyä enemmän kalastukseen.
Minulle Valjohka oli paitsi helppo loman viimeinen joki myös keino palata Norjasta takaisin Suomeen (Utsjoelle). Kuvituskuvana ensimmäinen leiripaikkani Valjohkalla (isompi kuva tässä).
20.08.2021 4 kommenttia
Ifjordfjelletin retken jälkeen lepäsin 2 päivää ja suuntasin pohjoisemmas, jossa on 70 kilometriä pitkä niemimaa ja kaksi jokea: Lakkojohka ja Sattovuonjohka (norjaksi Langfjordelva, Sandfjordelva). Ne on mahdollista läpäistä samalla retkellä, kunhan välin kulkee järvien ja maan kautta (apuna kanoottikärryt).
Retki epäonnistui, kun kolmantena päivänä ongelmat alkoivat kasautua. Neljäntenä päivänä keskeytin.
Kuvituskuva Lakkojohkan loppukilometreiltä, jossa joki kaartelee kohti vuonoa (isompi kuva tässä).
Avisuora 