Retkellä, tavalla tai toisella
11.12.2022 2 kommenttia
Luennoin 22.11.2022 verkossa aiheena Kepeää ja rankkaa Lapin melontaa.
Kyseessä oli Tunturilatu-yhdistyksen susivaliokunnan webinaari – hosteina Mikko Suominen ja Hanna Sinilehto.
Mikko Suominen jälkikäsitteli esitelmän YouTube-videoksi: esitelmä (1 h 8 min) ja kysymyksiä ja vastauksia (33 min).
29.11.2022 Jätä kommentti
Mukava on syksyllä etsiä uusia järvireittejä. Kun Elina tarjoutui etumelojaksi, katselin karttaa laajemmin ja havaitsin: Heinolasta löytyy 10 järven ympyräreitti. Sinne mennään!
Lähtö olisi Muikkusalmen sillalta [karttalinkki]. Reitin keksijänä annan reitille nimen: Muikkureitti! (Tämä retki tehtiin 1.10.2022 – kiireiden takia julkaisu jäi marraskuulle.)
Kuvituskuvassa kaksi melojaa Muikkureitin järvellä numero 7: Korpijärven erämainen Riuttaniemi [karttalinkki] (isompi kuva tässä).
25.10.2022 1 kommentti
Syksy. Hyvä syy lyhentää melontamatkoja ja tutkia uusia kohteita.
Tällä retkellä meloimme Lopen Pääjärvellä [luontoon.fi]. Pääjärven keskellä on kapea kannas – Kynnysharju – joka jakaa järven kahdeksi vesialtaaksi (isompi kuva tässä) [karttalinkki].
05.09.2022 10 kommenttia
Hankoniemen voi kiertää kokonaan – etelästä tietysti mutta myös pohjoisesta. Tämän huomion voi tehdä, kun katsoo karttaa ja havaitsee, että Hankoniemen pohjoispäässä on kätevä neljän järven ketju.
Kanoottikärryt mukaan ja retkelle! Tässä tarina, jossa tutkin, kuinka koko Hankoniemen kierto onnistuu.
31.08.2022 2 kommenttia
Utsjoki on nimeltään tuttu kaikille suomalaisille. Kyllä se kerran elämässä kuuluu päästä päähän meloa. Niin lähdin Utsjoen latvavesiä tutkimaan.
Kuvituskuvassa Mierasjärvi, Utsjoen pääuoman pisin järvi (isompi kuva tässä).
22.08.2022 4 kommenttia
Heinäkuun viimeinen Norjan melontaretki alkoi paikasta nimeltä ”Garggoluobbal”. Jälleen jotain uutta.
Olen kolunnut Lapin jokireittejä määrätietoisesti 10 vuotta. Tällä retkellä ajatus tiivistyi. Minun Lappi on kuin metron linjakartta. Garggoluobbalista tullaan Suossjavriin, jossa Vuottasjohka yhtyy Iesjohkaan, jatkuu edelleen Karasjohkaan, josta Tenojokea alavirtaan Utsjoelle tai ylävirtaan Karigasniemelle. Verkosto, josta syntyy Lapin jokireittien linjakartta (artikkelin lopussa ensimmäinen versio).
07.08.2022 Jätä kommentti
Luostejohka on yksi Norjan keskisuuria pohjoisia jokia. ”Luoste” on suomeksi ”lohi” ja sen mukaan on nimetty Jäämeren rannalla sijaitseva Lakselvin kaupunki, jonka läpi kalaisa Luostejohka virtaa.
Kuvituskuvassa Luostegorzi-kanjonin yläosan vesiputous (isompi kuva tässä).
19.07.2022 Jätä kommentti
Olen tutkinut antaumuksella Suomen ja Norjan jokia viimeiset 10 vuotta. Harva lienee kuullut Repparfjordelvasta (Riehpovuonjohka) Hammerfestin kunnassa, mutta minulle se oli kartalla juuri sopiva: tarpeeksi leveä ja pitkä (50 km), putoaa merta kohti melko tasaisesti (5 m/km) ja joen molempiin päihin pääsee bussilla. Siis tutkimisen arvoinen ja loppujen lopuksi mahtava kaunis koskijoki.
Kuvituskuvassa komea Guovzagorzi – toinen kahdesta vesiputouksesta, joiden ohi kannoin kanootin retken aikana (isompi kuva tässä).
07.07.2022 2 kommenttia
Rostojoki eli Rostoeatnu on Ruotsin pohjoisin joki, jonne olen halunnut melomaan monta vuotta. Koronapandemian takia esim. viime vuosi 2021 ei ollut mahdollinen, koska Ruotsiin ei saanut siirtyä Kilpisjärveltä suoraan rajan yli.
Hellesäässä tehty retki oli varsin hankala. Töppäsin pahasti kerran – onneksi sillä ei ollut seurauksia.
Kuvituskuvana nimetön kanjonikoski Rostojoella (isompi kuva tässä).
19.06.2022 Jätä kommentti
Norjan Finnmarkissa sijaitseva Bavttajohka on kartalla varteenotettava joki, mutta vaikea saavuttaa. Kuitenkin mahdollinen viikon retkelle. Retki onnistui ja eteni useiden kauniiden maastojen kautta.
Kuvituskuvana nimetön koski Bavttajohkassa (isompi kuva tässä).
Avisuora 