Espoonjoen roskaretki 19.5.2021 – Kirkkojärven lampare jälleen suurin päänsärky

Avokanoottiyhdistys roskaretkeilee joka toukokuu Espoonjoella – ensimmäisen kerran 2009. Kun kohde ei vaihdu, voidaan seurata roskatilanteen muuttumista. Tilasto:

  • Vuonna 2013 keräsimme 1250 roskaa (keräysalue 4 km)
  • Vuonna 2014 keräsimme 750 roskaa (keräysalue 4 km)
  • Vuonna 2015 keräsimme 300 roskaa (keräysalue 3 km)
  • Vuonna 2016 keräsimme 340 roskaa (keräysalue 2,5 km)
  • Vuonna 2017 keräsin 262 roskaa (keräysalue 4 km)
  • Vuonna 2018 keräsimme 350 roskaa (keräysalue 3,5 km)
  • Vuonna 2019 keräsimme 350 roskaa (keräysalue 2 km)
    • Tai jatkoretki huomioiden 640 roskaa (keräysalue 8 km)
  • Vuonna 2020 keräsimme 750 roskaa (keräysalue 2 km)
  • Vuonna 2021 keräsimme 320 roskaa (keräysalue 2 km)

Kuvituskuva: Uutta roskatyyppiä 2021 edusti sateenvarjon lailla avautuvat katiskat. Mitään järkevää tarkoitusta en niille savisessa Espoonjoessa löydä – ainoastaan jonkun random-tyypin piittaamattomuus ja halu päästä niistä eroon.

Lue lisää

Avokanoottiyhdistyksen vappuretki 2021 Hämeen Kaartjoelle

Avokanoottiyhdistyksen vappumelonta on hieno perinne. Vuodesta 2008 lähtien retki on tehty eksoottiseen Viroon tai Latviaan, mutta vuonna 2021 toista kertaa Suomeen – koronapandemian takia.

Retkelle ilmoittautui 7 henkeä, joille kaikille suosittelin koronatestissä käyntiä ja negatiivista ennakkotulosta. Kaikki eivät testissä käyneet, mutta itse kävin hakemassa seitsemännen negatiivisen tuloksen, mikä jäänee viimeiseksi, sillä retken jälkeen sain koronarokotuksen (4.5.2021).

Kuvituskuva jostain Kaartjoen alkupuolelta, kun pupupallo, viipperä ja ilmapallot vielä halkoivat ilmaa ehjinä [summittainen karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Pääkaupunkiseudun tiheimpien alueiden kierto eli ”pienympyrä” = melontaretki 600 000 ihmisen ympäri 16.–18.4.2021

Keväällä kiehtoo yrittää uusia kanoottireittejä Lapin meiningillä. Melotaan joki ylös, vedetään kanootti vedenjakajan yli, lasketaan seuraava joki alas ja palataan merta pitkin lähtöpisteeseen.

Pääkaupunkiseudulla tällaiseen retkeen riittää viikonloppu, kun kiertää 600 tuhatta ihmistä Espoonjoen ja Vantaanjoen reittiä.

Kuvituskuvana Espoonjoen yläjuoksu, jossa kevättulva paljastaa jo hävinneeksi luullun Kirkkojärven [karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Vantaanjoki päästä päähän 2021

Melon joka kevät Vantaanjoen niin aikaisin keväällä kuin mahdollista. Jos tulva on hyvä, lähden Riihimäeltä, jolloin matkaa merelle kertyy 93 km. Tänä vuonna lumitalvi ja tulva olivat runsaat – niinpä meloin Riihimäeltä merelle 2.–3.4.2021.

Toki kutsuin Vantaanjoelle kanssani muita melojia Asiaa Avokanooteista -Facebook-ryhmässä – mutta lopulta peruin kutsun, koska Suomen koronatilanne huononi maaliskuussa.

Kuvituskuvana Linnanojan laavu, jossa olin yötä [karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Syysmelonta Raaseporin suurimmalle mökittömälle erämaajärvelle 30.10.2020 (Pitkäjärvi)

Raasepori on Uudenmaan järvirikkain kunta 219 järvellään, kertoo Järviwiki. Järvistä täysin asumattomia ja mökittömiä on parikymmentä ja niistä suurin on Pitkäjärvi: rantaviivaa 8 kilometriä. Sinne täytyy mennä melomaan!

Kuvituskuvassa kanootti ja kaksi miestä Pitkäjärven jäkäläisessä saaressa [karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Syysmelonta Västerbyn ulkoilualueella 17.–18.10.2020: Grabbskog Storträsket ja Lammasjärven kalliomaalaus, Raasepori

Syksy on parasta aikaa tutustua kanooteilla Uudenmaan järvisokkeloihin. Yksi usean järven labyrintti sijaitsee Raaseporissa: Västerbyn ulkoilualue eli Grabbskog Storträsketin ympäristö [pdf-kartta Västerbyn ulkoilualueesta].

Kuvituskuvassa kaksi kanoottia Grabbskog Storträsketin laavulla [karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Kumikanootilla Turusta Espooseen meritse 6.–20.8.2020

Toukokuussa 2020 meloin kumikanootilla Espoosta Turkuun sisämaareittiä (8 päivää).

Elokuussa oli vuorossa paluu takaisin kotiin meritse. Kuinka kumikanootti selvisi meriretkestä (3 viikonlopun aikana), siitä kerron tässä artikkelissa.

Huom! Joidenkin kuvien asettelu tökkii, koska en osaa vielä käyttää WordPressin uutta block-editoria. Auts.

Kuvituskuvana kumikanootin iltahetki Tallholmenin kauniilla kallioniemekkeellä Raaseporissa 15.8.2020 [karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Melontaretki Karigasniemeltä Hamningbergiin (Varangin niemimaan koilliskärkeen) 16.–27.7.2020

Vuoden 2020 viimeinen Lapin melontaretkeni oli kerrassaan monipuolinen: koko Tenojoki (siinä sivussa Paistunturissa Nilijoki) sekä uusi reitti kanootilla Varangin niemimaan halki. Pitkä reitti (365 kilometriä) sivusi kymmentä aiempaa Lapin retkeäni – yhdistäen ne osaksi samaa reittiverkostoa.

Retkikertomus on pitkä ja tihenee loppua kohti, sillä jouduin tosissaan koetukselle sekä Jäämeren olosuhteiden että norjalaisen virkamiehen kanssa.

Kuvituskuva on Varangin niemimaalta, jossa olen juuri saapunut Sandfjordelvalle noustuani tätä ennen Austerelvan (isompi kuva tässä) [Norgeskart.no-karttalinkki].

Lue lisää

Melontaretki Stabbursdalenin kansallispuistoon (Stabburselvalle) 6.–12.7.2020

Pohjois-Norjassa Lakselvin (Lemmijoen) lähellä on Stabbursdalenin kansallispuisto (suomeksi Rautusvuoman kansallispuisto), jossa on useita yli 1000 metriä korkeita tuntureita. Teimme Henrik Palménin kanssa melontaretken Stabburselvalle, joka kiertää kansallispuiston.

Retki oli uudella tavalla rankka, sillä joelle pääsy vaati ensin kanoottien kuljettamista mönkijäuraa pitkin yli 40 km, välineenä kanoottikärryt.

Kuvituskuva toisen retkipäivän lounastauolta, jossa olemme edenneet Leavnnjasjavrille, 453 metriä merenpinnasta – oikealla 1026 metriä korkea Vaddasgaisa (isompi kuva tässä) [Norgeskart-karttalinkki].

Lue lisää

Kanootilla Espoosta Turkuun kolmen järviylängön kautta 23.–30.5.2020

Kun koronaepidemian takia Lappiin ja varsinkaan Norjaan ei kesäkuun alussa päässyt (esim. ei yöjunia), päätin tehdä alkukesän suuren melontareissun etelässä: melon kotoa (Espoosta) Turkuun sisämaareittiä mm. Nuuksion, Karkkilan ja Liesjärven järviylänköjen kautta (sitten Loimijoki ja Aurajoki).

Retken ajatus oli sama kuin pääsiäisenä melomani ”suurympyrä” Pääkaupunkiseudun ympäri, paitsi että nyt en palaisi merta pitkin kotiin.

Perusteellisen karttojen tutkinnan jälkeen olin vakuuttunut, että noin 275 km pitkä retki onnistuu 8 päivässä – kunhan ensin hankin uudet kanoottikärryt, sillä maasiirtymiä kertyy runsaasti.

Kuvituskuva Jokioisista, jossa olen kiertämässä uusien kärryjen kanssa lankatehtaan aluetta Maaseutu- ja kotieläinpuisto Elonkierron alueella [karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Lue lisää