Pääsiäismelonta Öröön, Saaristomeren kansallispuistoon 18.–20.4.2019

Örö [luontoon.fi] [Wikipedia] on Saaristomeren kansallispuistossa sijaitseva linnakesaari, joka on ollut turisteille avoin kesäkuusta 2015 alkaen. Sitä ennen Örö oli suljettu sotilasalue, jonka varustelun aloitti Venäjän tsaari 1915 osana niin sanottua Pietari Suuren merilinnoitusta.

Kun pääsiäiseksi 2019 saatiin tuulettomat huippukelit, oli kumikanootillakin mahdollista vierailla Örössä, jossa puolustusasemat ja linnoitteet tarjoavat monenlaista tutkittavaa [karttalinkki].

Lue lisää

Nautinnollista puromelontaa, Kirkkonummen Myllykylänjoki 6.4.2019

Kun 2 vuotta sitten julkaisin Pääkaupunkiseudun jokireittioppaan (15 jokea), minulle huomautettiin, että yksi puuttuu: Myllykylänjoki–Tolsanjoki Kirkkonummen Humaljärveltä merelle.

Sinne siis. Uusi puro on aina seikkailu. Kuvassa aamu valkenee Myllykylänjoella [karttalinkki]. (Isompi kuva tässä.)

Lue lisää

Seikkailu Tuusulan Palojoella 29.-30.3.2019

Kevättulvien aikaan on hyvä kokeilla pienempien jokien melontaa. Sellainen on Palojoki Tuusulassa, jonne saavuin illansuussa perjantaina 29.3.2019. Pienet joet voivat yllättää – positiivisesti ja negatiivisesti.

Kuvassa hurjan kaunis U-mutka [karttalinkki]. (Isompi kuva tässä.)

paloj DSC03683 uu

Lue lisää

Vantaanjoki päästä päähän 2019

Etelä-Suomen pitkistä joista Vantaa on ensimmäinen, joka aukeaa keväällä melottavaksi. Sen pääuomassa ei ole isoja jääkantisia järviä, niinpä joelle voi lähteä heti huipputulvan jälkeen.

Mutta mutta. Maaliskuussa (23.-24.3.2019) en ole aiemmin koko Vantaata melonut. Talven viime rippeet koettelivat retkeläisiä kuten kuvassa: 200-metrisen Arolammin jääkannen läpi kulkeva vesiura on vain 5 cm levyinen [karttalinkki].

van19 DSC03447 kapeavantaa

Lue lisää

Melontaretki Varangin niemimaalle – Geatnjajavrilta Annijoelle 18.–20.7.2018

Varangin niemimaan maisemat eivät petä. Ne ovat yhdistelmä kirveellä kaiverrettua mahtipontisuutta ja yksinkertaista selkeyttä.

Tällä kertaa tutkin niemimaan sisäosan suurehkoja järviä, minkä jälkeen meloin pienten järvien kautta Annijoelle (Jakobselva) ja edelleen niemimaan etelärannikolle.

Kuvassa alkumatkan järviketjua Mattit Njoaskoaivilta länteen päin katsottuna [GodTur.no-karttalinkki].

Lue lisää

Melontaretki Altan patoaltaasta Norjan Lapin suurimpaan järveen (Iesjavri) ja edelleen Karasjoelle 8.-14.7.2018

Finnmarkissa sijaitseva Iesjavri (suomalaisittain Jeesjärvi) on Norjan Lapin suurin järvi [GodTur.no-karttalinkki]. Yksikään tie ei johda Iesjavrin rantaan eikä yksikään suuri joki laske siihen vesiään. Kyseessä on todellinen erämaajärvi, jonka tundramaisemia on harva nähnyt. Siis kerrassaan ensiluokkainen tutkimuskohde melontaretkelle.

Kuvituskuvana Altan patoallas, josta aloin kantaa kanoottia kohti Iesjavria.

Lue lisää

Melontaretki Käsivarren kautta Norjan Reisaelvalle 30.6.–7.7.2018

Suomen Käsivarresta alkaa yksi hienoimmista melontareiteistä, Poroeno–Lätäseno. Retki alkaa perinteisesti lentämällä vesitasolla Porojärvelle, josta loppu on alamäkeä joessa.

Ei kelpaa minulle! Tein seuraavat muunnelmat:

  • En lennä. Kannan kanootin Käsivarteen Norjan puolelta Didnojohkan reittiä. Näin saan meloa Suomen kauneimpien tunturijärvien läpi.
  • En jatka Poroenosta Lätäsenoon (Lätäsenon menin 2014). Kannan kanootin Norjan Reisaelvalle, joka on kuulemani mukaan huikea kanjonijoki.

Tästä kehkeytyi totisesti monivaiheinen retki. Kuvituskuvia on kaksi: maisema Urtasjärvelle–Riimmajärvelle, joiden läpi meloin 2.7.2018 [karttalinkki].

Reisaelvan tuplavesiputous Imofossen, jota ihailin 6.7.2018 [GodTur.no-karttalinkki].

Lue lisää