Retkellä, tavalla tai toisella
03.10.2023 Jätä kommentti
Vaellan joka syksy Lapissa jättiläisjumppapallon kanssa – nyt viidettä vuotta. Tällä kertaa kuljetin palloa Lemmenjoen kansallispuistossa [luontoon.fi]. Tein retkestä myös fiktiivisen 5½ minuutin videon.
Kuvituskuvana Ravadaskönkään vesiputous, joka on yksi Lemmenjoen kansallispuiston huippunähtävyyksistä (isompi kuva tässä) [karttalinkki].
20.09.2022 2 kommenttia
Tämä oli neljäs vuosi, kun tein syyskuun Lapin retken jättiläisjumppapallon kanssa. Tällä kertaa vein pallon Urho Kekkosen Kansallispuistoon [luontoon.fi]. Tein retkestä myös fiktiivisen 4½ minuutin videon.
Kuvituskuvassa Paratiisikuru, monen mielestä Suomen kaunein paikka. Kun tarkasti katsoo, oranssi jumppapallo näkyy järven oikealla reunalla (isompi kuva tässä) [karttalinkki].
30.09.2021 5 kommenttia
Minulla on perinne: Joka syyskuu käyn Lapissa patikoimassa jättiläisjumppapallon kanssa.
Tällä kertaa halusin Hammastunturiin, mutta karttaa katsomalla selvisi, ettei sinne ole järkeä kävellä. Jos saapuu Lappiin junalla ja bussilla (kuten minä), Ivalosta joutuu tarpomaan yli 20 km hiekkatietä ennen kuin pääsee maastoon. Hiekkatiellä pallo kuraantuu. Ei näin! Ratkaisu oli selvä: Otan mukaan kanootin. Vesitse pääsen Hammastunturin ääreen jännittävämmin.
Koska retki sisälsi patikointia ja melontaa, kuvituskuvia on kaksi. Pallo hammastunturin pohjoishuipulla 18.9.2021 (isompi kuva tässä) [karttalinkki].
Kanootti Vuostimojärvien välisellä purolla 21.9.2021 (isompi kuva tässä) [karttalinkki].
02.12.2020 6 kommenttia
Koronaeristyksessä eletään taas, kuten keväällä. Kulttuurin ja liikunnan ryhmäharrasteet ovat tauolla. Myös sellaiset ryhmäulkoilut päätimme keskeyttää, joita olen itse järjestämässä viikoittain.
Hyväksyn koronaeristyksen. Älköön kukaan sitä epäilkö!
Niin pakkasin perjantaina repun ja kävelin kotoa (Kivenlahti, Espoon rannikko) Nuuksion kansallispuistoon. Samalla säästyin kohtaamasta niitä ihmisiä, jotka sattuisivat samaan linja-autoon. Nyt retkeillään yksin – koronahengessä, melkein maanpuolustushengessä. Kyllä tämä tästä.
21.09.2020 1 kommentti
Kävelin jättiläisjumppapallon kanssa 10.–13.9.2020 Hetta-Pallas-reitin, joka on Suomen suosituin vaelluspolku – ja sitten kävelin edelleen Jerisjärvelle, jonne saavuin 14.9.2020.
Kyseessä oli sosiaalinen koe:
Ruskaakin Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa oli. Kuvituskuvana maisema Suastunturilta kohti Lumikeroa 12.9.2020 [karttalinkki] (isompi kuva tässä).
29.09.2019 3 kommenttia
Kulttuuri on laajassa mitassa ideoiden vaihtoa ja levittämistä vuorovaikutuksessa. Uudet ideat ovat arvokkaita – nehän juuri kulttuuria laajentavat. Niinpä otin jättiläisjumppapallon syysvaellukselle Kaldoaiviin, Suomen pohjoisimpaan erämaahan.
Tässä raportti kuinka pyöritin palloa erilaisissa maastoissa yli sata kilometriä, ja mitä siitä opin.
Kuvituskuvana maisema kohti Njuohkajavria [karttalinkki]. Isompi kuva tässä.
08.07.2019 5 kommenttia
Täydelliset auringonpimennykset ovat vieneet minua eri maailman kolkkiin viimeiset 20 vuotta. Tämä tarina kertoo matkasta Chileen katsomaan 2.7.2019 tapahtunutta auringonpimennystä.
Tämänkertainen matka painottui voimakkaasti myös patikointiin, sillä Chilessä on valtavasti upeita maisemia, joissa on ilo liikkua. Pelkästään pääkaupunki Santiago on visuaalisesti upea, sillä Andien lumihuippuiset vuoret alkavat 15 kilometrin päässä keskustasta.
Matkan huippukohtaa eli täydellistä auringonpimennystä havaitsin pienessä Pisco Elquin kylässä keskellä vuoristoa kahden muun suomalaisturistin kanssa.
31.12.2018 Jätä kommentti
Merijää on jo osin vahva, joten päätimme tehdä kokeellisen retken Suomenlahden saariin. Miten pitkälle etelään pääsisimme?
Otimme mukaan retkiluistelijan turvavälineet: jääsauva, naskalit, köysi, varavaatteet vedenpitävässä säkissä. Retken lähtökohdaksi valitsimme Linlon. Linlo on saari Upinniemen ja Porkkalanniemen välissä [karttapaikka].
20.09.2018 13 kommenttia
100 km pitkä Inarinpolku on historiallinen kulkureitti Sevettijärveltä Jäämerelle (Karlebotniin). Veronkerääjät ja kauppamiehet kulkivat polkua jo 1500-luvulla. Inarinsaamelaiset käyttivät reittiä kulkiessaan Varangin vuonolle kalastamaan, jonne monet asettuivat asumaankin. Polkua käytettiin vielä 1900-luvun alkupuolella vierailtaessa sukulaisissa ja metsästysretkillä. Sitten polku katosi, kunnes se kunnostettiin retkeilijöille 1990-luvulla.
Millainen on Inarinpolku tänään? Sitä lähdin katsomaan enkä pettynyt. Varsinkin Norjan puoleinen osa on kaunis satoine tunturijärvineen kuten alla oleva kuva Njoaskejavrista osoittaa [GodTur.no-karttalinkki].
04.10.2017 11 kommenttia
Aloin tutustua Suomen pohjoisimpaan ja suurimpaan erämaa-alueeseen Kaldoaiviin vasta tänä vuonna. Kesäkuussa meloimme Kaldoaivin halki etelästä pohjoiseen kokien erämaan huippukohteet: Adolfin kammin vesiputouksineen sekä 1944 alas ammutun Junkers-lentokoneen hylyn – samalla toki myös lukuisat Pulmankijoen vesiputoukset.
Mitä muuta Kaldoaivissa on? Sitä päätin lähteä tutkimaan jalkaisin alkaen Suomen pohjoisimmasta kylästä Nuorgamista. Näin pääsin havainnoimaan maastoa heti Tenojoen eteläpuolella.
Kuvituskuvana Kaldoaivin erämaan mahtavaa ruskaa Tsuomasjärven autiotuvan ympärillä (tupa = tumma kohde kuvan keskeltä hiukan oikealle) [karttalinkki].
Avisuora 