Syysmelonta Västerbyn ulkoilualueella 17.–18.10.2020: Grabbskog Storträsket ja Lammasjärven kalliomaalaus, Raasepori
19.10.2020 Jätä kommentti
Syksy on parasta aikaa tutustua kanooteilla Uudenmaan järvisokkeloihin. Yksi usean järven labyrintti sijaitsee Raaseporissa: Västerbyn ulkoilualue eli Grabbskog Storträsketin ympäristö [pdf-kartta Västerbyn ulkoilualueesta].
Kuvituskuvassa kaksi kanoottia Grabbskog Storträsketin laavulla [karttalinkki] (isompi kuva tässä).
Päivittäisiin tunnelmiin.
Lauantai 17.10.2020
Teimme viikonloppuretken pitkän kaavan mukaan. Paikalle olimme tulleet jo perjantaina. Tasainen aukio kodalle löytyi Grabbskogin uimarannan pohjoispuolelta [karttalinkki].
Aamulla kuuntelimme haavanlehtien osumia telttakankaaseen – kylmä yö pudottaa lehtiä. Kodan vierus on keltainen.
Uimaranta. Kun vesi on +10 astetta ja ilma +1, niin sumu nousee – toinen ranta ei näy.
Lähdimme kiertämään järveä uimarannalta vastapäivään (keltainen melontaa, punainen kanootin kantamista).
Meloimme ensin pohjoiseen ja kiersimme kaksi pienempää järveä (Lillträsket, Svartträsket). Pilvisen päivän takia en juuri valokuvannut.
Parhaat maisemat tarjosi Grabbskog Storträsketin lonkeromainen eteläpää sekä Långträsket. Molemmissa on laavuja hienoilla paikoilla. Tässä olen rantautunut Långträsketin eteläiselle laavulle [karttalinkki].
Tämän laavun vieressä on – sikäli kuin tällä lyhyellä retkellä oikein arvioin – Västerbyn ulkoilualueen paras telttapaikka (isompi kuva tässä).
Minulla oli vielä menohaluja. Niinpä tein kahden tunnin sivuretken Västerby Storträsketille: kanootti kärryjen päällä 2 km sinne, 3 km kierto, kärryillä takaisin.
Västerby Storträsket ei ole Långträsketin veroinen, mutta kunniakas laavu on sielläkin [karttalinkki].
Näkemäni Västerbyn alueen laavut ovat kaikki samanlaisia: uudenkarheita, mutta hieman matalia ja pieniä. Nukkumatila riittää kahdelle. Parempi silti ottaa oma teltta mukaan ja hyödyntää muita laavujen ympäristön palveluja: tulipaikka, pöytäryhmä, laadukas puusee.
Takaisin Långträskille. Edellä ehdin jo kehua, että Långträskin eteläinen laavu on alueen paras leiripaikka. Isompikin kota mahtuu vaivatta.
Kotavarustukseen kuuluu tietysti kamiina. Vesi kiehuu ja ruoka valmistuu kamiinan päällä.
Röyh, anteeksi. Lautanen on tyhjä.
Sunnuntai 18.10.2020
Yöllä satoi rankasti, mutta aamu oli mitä kirkkain.
Oli ilo nostaa drone ylös ja kuvata Långträskin itäpään hienoa maisemaa (isompi kuva tässä).
Tyyntä. Aurinko paistaa ja Långträskin itäpäässä on kalliorannat.
Långträskin ja Grabbskog Storträsketin välillä on 300 metrin selkeä polku. Eksyä ei voi. Kanootin kantamista mallintaa Mika [karttalinkki].
Niin on kanootti jälleen Grabbskog Storträsketillä.
Seuraava pysähdys Grabbskog Storträsketin laavulla [karttalinkki] (isompi kuva tässä).
Paikalla oli kaksi yöpyjää, joilta kysyin luvan nostaa drone taivaalle. (Kysyn aina luvan, sillä jotkut inhoavat droneja ja varsinkin ääntä – miljoonan hyttysen surina.)
Toinen kuva.
Kolmas kuva. Tämäkin on tyypillinen Västerbyn ulkoilualueen laavu.
Tällä laavulla on päivisin jopa tungosta, sillä sen kautta kulkee selkeästi opastettu Peikkometsän kierros (5,5 km), jonka olen itsekin joskus tarponut.
Grabbskog Storträsketin eteläisessä lonkerossa on valokuvauksellinen S-mutka, jonka taaemmassa niemessä heilutan kättä [karttalinkki] (isompi kuva tässä).
Että tervehdys te siellä (isompi kuva tässä).
Näin palasimme takaisin uimarannalle ja pakkasimme kanootit autoon.
Lammasjärven kalliomaalaus
Mutta retki ei ollut ohi. Olin kuullut Fiskarsin järviylängön vappuretkellä 2020, että Raaseporin Lammasjärvellä on kalliomaalaus. Mitään ennakkogooglausta en ollut tehnyt, joten maalauksen löytämisestä ei ollut takeita. Auto pysäköitiin Lammasjärven rantaan ja yksi kanootti pumpattiin veteen [karttalinkki].
Etenimme kaksikkona. Kartalta katsottiin mahdolliset kalliopaikat. Tässä ei maalausta ole.
Tämä näyttää paremmalta.
Siinä on, montakin kuvaa [karttalinkki].
Kirkkaimmat ja selkeimmät kuvat ovat kaksi hirveä, alla olevassa kuvassa vasemmalla sekä ylhäällä oikealla.
Kokonaiskuva kalliosta, jonka alalaidassa maalausjäljet ovat. Helppo löytää, jos on kanootti tai talvella sukset.
Jälkikäteen googlasin, että tämä maalaus löydettiin vain 2 vuotta sitten, vuonna 2018. Vau. Artikkeleita:
- Ismo Luukkosen kalliomaalaussivut
- Yle: Todellinen yllätys – Uudenmaan länsipuolelta löytyi kolme kalliomaalausta 15 kilometrin säteellä toisistaan
Melontaa 34,5 km, patikointia 7 km. Näin päättyi pieni syysretki sympaattiselle Västerbyn ulkoilualueelle ja Lammasjärvelle.