Melontaretki Ifjordfjelletiin, Norjan Vätsäriin 19.–24.7.2019

Pohjois-Norjan sisämaasta Jäämeren kupeesta löytyy uskomattoman kauniita melontamaastoja. Olen aiemmin löytänyt niitä Varangin niemimaalta – nyt lähdettiin Ifjordfjelletiin.

Ifjordfjelletiä voisi luonnehtia tundra-Vätsäriksi, sillä järviä on lukemattoman paljon mutta metsät puuttuvat. Järviosuuden jälkeen siirryimme Maskejohkaan, jonka vesiputouksia kiertäen meloimme erämaasta pois.

Kiitän Henrik Henkka Palménia luotettavasta retkiseurasta. Henkan kanssa rankempikin reissu sujuu.

Kuvituskuvana yhdistelmä (järvet ja vesiputoukset), jotta retken molemmat piirteet tulevat ilmi (vesiputouskuva Henrik Palmén).

ifjo yhdistelmä2
Lue lisää

Melontaretki Inarista Kirkkoniemeen 10 päivässä Näätämöjoen kautta 9.–18.7.2019

Olen aiemminkin melonut Inarijärveltä Jäämerelle (Vätsärin kautta 2014 ja 2016), mutta nyt oli mielessä jotain vaikeampaa: meloa Inarin satamasta Kirkkoniemen satamaan Näätämöjoen reittiä.

Samalla siinä välissä joutuisin melomaan palan Inarijärveä, nousemaan Siuttajoen ja lopussa risteilemään Jäämeren vuonoissa. Tarvitsisin totisesti onnea tuulten kanssa, sillä aioin tehdä retken kumikanootilla.

Retki onnistui. Kuvituskuvana toinen leiripaikkani Näätämöjoella: Saarikosken kaunis maisema [karttalinkki].

Lue lisää

Kolme upeaa vesiputousta melkein Suomessa

(Tämä on kopio Melonta & Soudun verkkolehteen kirjoittamastani artikkelista.)

Norjassa lähellä Suomen rajaa on kolme vesiputousta, joiden symmetrinen kauneus ja pauhu salpaavat hengen. Tässä vinkit kuinka sinäkin voit käydä niitä ihailemassa meloen tai jalkaisin.

Munkelvfossen (N 69°35,248′, E 29°16,753′) [karttalinkki][google maps]

Munkelvfossen (saameksi Uvdugorzi) sijaitsee aivan Vätsärin erämaa-alueen naapurissa 2 km Suomen rajasta ja on korkeudeltaan 20 metriä. Vähävetisenä kesänä putouksessa on kaksi haaraa. Suuremmalla vedellä putous hyökyää yhtenä pulleana pauhuna.

Lue lisää

Inarinpolulla patikoimassa 6.–10.9.2018 (Sevettijärveltä Jäämerelle)

100 km pitkä Inarinpolku on historiallinen kulkureitti Sevettijärveltä Jäämerelle (Karlebotniin). Veronkerääjät ja kauppamiehet kulkivat polkua jo 1500-luvulla. Inarinsaamelaiset käyttivät reittiä kulkiessaan Varangin vuonolle kalastamaan, jonne monet asettuivat asumaankin. Polkua käytettiin vielä 1900-luvun alkupuolella vierailtaessa sukulaisissa ja metsästysretkillä. Sitten polku katosi, kunnes se kunnostettiin retkeilijöille 1990-luvulla.

Millainen on Inarinpolku tänään? Sitä lähdin katsomaan enkä pettynyt. Varsinkin Norjan puoleinen osa on kaunis satoine tunturijärvineen kuten alla oleva kuva Njoaskejavrista osoittaa [GodTur.no-karttalinkki].

Lue lisää

Melontaretki Varangin niemimaalle – Geatnjajavrilta Annijoelle 18.–20.7.2018

Varangin niemimaan maisemat eivät petä. Ne ovat yhdistelmä kirveellä kaiverrettua mahtipontisuutta ja yksinkertaista selkeyttä.

Tällä kertaa tutkin niemimaan sisäosan suurehkoja järviä, minkä jälkeen meloin pienten järvien kautta Annijoelle (Jakobselva) ja edelleen niemimaan etelärannikolle.

Kuvassa alkumatkan järviketjua Mattit Njoaskoaivilta länteen päin katsottuna [GodTur.no-karttalinkki].

Lue lisää

Melontaretki Altan patoaltaasta Norjan Lapin suurimpaan järveen (Iesjavri) ja edelleen Karasjoelle 8.-14.7.2018

Finnmarkissa sijaitseva Iesjavri (suomalaisittain Jeesjärvi) on Norjan Lapin suurin järvi [GodTur.no-karttalinkki]. Yksikään tie ei johda Iesjavrin rantaan eikä yksikään suuri joki laske siihen vesiään. Kyseessä on todellinen erämaajärvi, jonka tundramaisemia on harva nähnyt. Siis kerrassaan ensiluokkainen tutkimuskohde melontaretkelle.

Kuvituskuvana Altan patoallas, josta aloin kantaa kanoottia kohti Iesjavria.

Lue lisää

Melontaretki Käsivarren kautta Norjan Reisaelvalle 30.6.–7.7.2018

Suomen Käsivarresta alkaa yksi hienoimmista melontareiteistä, Poroeno–Lätäseno. Retki alkaa perinteisesti lentämällä vesitasolla Porojärvelle, josta loppu on alamäkeä joessa.

Ei kelpaa minulle! Tein seuraavat muunnelmat:

  • En lennä. Kannan kanootin Käsivarteen Norjan puolelta Didnojohkan reittiä. Näin saan meloa Suomen kauneimpien tunturijärvien läpi.
  • En jatka Poroenosta Lätäsenoon (Lätäsenon menin 2014). Kannan kanootin Norjan Reisaelvalle, joka on kuulemani mukaan huikea kanjonijoki.

Tästä kehkeytyi totisesti monivaiheinen retki. Kuvituskuvia on kaksi: maisema Urtasjärvelle–Riimmajärvelle, joiden läpi meloin 2.7.2018 [karttalinkki].

Reisaelvan tuplavesiputous Imofossen, jota ihailin 6.7.2018 [GodTur.no-karttalinkki].

Lue lisää

Melontaretki Varangin niemimaalle 17.-21.7.2017

Heinäkuun Lapin retken kolmas osa vei minut Norjaan Varangin niemimaalle: nousen ylös Komagelvan, lasken alas Sandfjordelvan.

Tiesin reitin (varsinkin Sandfjordelvan) visuaalisesti upeaksi ja sitä se totisesti oli – olinhan nähnyt molemmat joet aiemmilla Varangin patikoinneilla (2016 heinäkuu ja syyskuu).  Lisäksi arvelin reittiä sen verran helpoksi, että tänne voi joskus kutsua kokemattomampiakin melojia. Siinä olin väärässä: töitä sain tehdä enemmän kuin tarpeeksi.

Lue lisää

Kanootin avulla Rastigaisa-tunturille 15.-16.7.2017

Melottuani Karasjoen lähdin valloittamaan lähellä Suomen rajaa sijaitsevaa Norjan Rastigaisa-suurtunturia, 1067 metriä.

Rastigaisalle mennäkseen on ylitettävä Darjohka-puro, jonka arvelin olevan tulvassa. Puron yli kahlaus ei huvittanut – sen sijaan ajattelin käyttää kanoottia: Nousen ensin Leavvajohkaa (Levajok) ylös pari kilometriä, minkä jälkeen melon sen yli. Sitten patikoin Rastigaisalle. Se oli totisesti helpommin sanottu kuin tehty…

Lue lisää

Käkkälöjoki-Suukisjoki-Karasjoki 6.-13.7.2017 – elämäni kovin melontaretki

En löytänyt melontakaveria Lappiin heinäkuulle 2017. Kun ei tarvinnut neuvotella kenenkään kanssa sopivasta reitistä, päätin meloa yksin pisimmän tietämäni vedenjakajareitin: nousen ylös Käkkälö-Suukisjoen Norjan rajalle, lasken alas Karasjoen.

Tämä reitti oli lopulta rankin melontaretkeni ikinä. Ja Karasjoki on Lapin kovin joki, mitä tulen tässä artikkelissa monipuolisesti kuvaamaan.

Lue lisää