Retkellä, tavalla tai toisella
31.08.2022 2 kommenttia
Utsjoki on nimeltään tuttu kaikille suomalaisille. Kyllä se kerran elämässä kuuluu päästä päähän meloa. Niin lähdin Utsjoen latvavesiä tutkimaan.
Kuvituskuvassa Mierasjärvi, Utsjoen pääuoman pisin järvi (isompi kuva tässä).
25.08.2021 Jätä kommentti
Heinäkuun 2021 viimeisenä Lapin retkenä meloin 52 kilometriä pitkän Valjohkan, joka laskee Norjan puolelta Tenojokeen.
Valjohka on viehättävä kalaisa pikkujoki, jossa on koskia, mutta kosket eivät ole yhtä vaikeita kuin muissa Norjan joissa. Niinpä Valjohkaa voi suositella myös vähemmän meloneille tai heille, jotka haluavat keskittyä enemmän kalastukseen.
Minulle Valjohka oli paitsi helppo loman viimeinen joki myös keino palata Norjasta takaisin Suomeen (Utsjoelle). Kuvituskuvana ensimmäinen leiripaikkani Valjohkalla (isompi kuva tässä).
29.09.2019 3 kommenttia
Kulttuuri on laajassa mitassa ideoiden vaihtoa ja levittämistä vuorovaikutuksessa. Uudet ideat ovat arvokkaita – nehän juuri kulttuuria laajentavat. Niinpä otin jättiläisjumppapallon syysvaellukselle Kaldoaiviin, Suomen pohjoisimpaan erämaahan.
Tässä raportti kuinka pyöritin palloa erilaisissa maastoissa yli sata kilometriä, ja mitä siitä opin.
Kuvituskuvana maisema kohti Njuohkajavria [karttalinkki]. Isompi kuva tässä.
05.08.2017 1 kommentti
Melottuani Karasjoen lähdin valloittamaan lähellä Suomen rajaa sijaitsevaa Norjan Rastigaisa-suurtunturia, 1067 metriä.
Rastigaisalle mennäkseen on ylitettävä Darjohka-puro, jonka arvelin olevan tulvassa. Puron yli kahlaus ei huvittanut – sen sijaan ajattelin käyttää kanoottia: Nousen ensin Leavvajohkaa (Levajok) ylös pari kilometriä, minkä jälkeen melon sen yli. Sitten patikoin Rastigaisalle. Se oli totisesti helpommin sanottu kuin tehty…
18.06.2016 11 kommenttia
Suomen päälaella sijaitsevasta Tsuokkajoesta (saamelaisittain Cuogga) minulle vinkkasi alunperin Korpijaakko, siis Jaakko Heikka, tunnettu arktisten alueiden eräopas [Korpijaakon blogi].
En tiedä kenenkään meloneen Tsuokkajokea tätä ennen, mutta etenkin kanjoni täytyisi nähdä – siis viimeiset 15 km, jolloin joki putoaa 124 metriä. Ilmiselvää on, että noin jyrkässä rännissä on vesiputouksia. Juuri sopiva jokireitti kesäkuun alkuun, kun vettä riittää pienessä joessa ja hyttyset ja mäkärät eivät ole vielä saapuneet. Alla yksi vesiputouksista [karttalinkki].
Avisuora 