Espoon saariston helmiä (filmi)
26.12.2019 3 kommenttia
Tietoa ja komiikkaa (filmin pituus 2:16).
Tässä pikadokumentti Espoon neljästä saaresta: Kaparen, Rövaren, Halsholmen, Gåsgrund [saarten nimet ovat karttalinkkejä] – mukana 20 valittua kohdetta (koko kohdeluettelo alempana). Saarista löytyy jääkauden geologiaa, Suomen historiaa sekä erinomaiset nykyaikaiset retkipalvelut, sillä Espoon kaupunki omistaa ne (paitsi Halsholmenin, joka on mukana torninsa takia).
Kiitän kaikkia filmiin osallistuneita (Pekka, Tiina, Irma, Henri). Filmin osat on kuvattu kolmella melontaretkellä elo-syyskuussa 2019.
Tässä se filmi.
Saaret kartalla.
Kohdeluettelo (numero alussa on kellonaika filmissä).
0:00 Gåsgrundin linjataulu
0:08 Pihlajanmarjoja Kapargobbenilla (Kaparenin eteläinen jatke)
0:16 Kaparenin ja Kapargobbenin välinen venesatama
0:21 Kaparenin keittokatoksen rakenteita
0:24 Kaparenin pohjoispään gneissimuodot (kuin abstraktia kuvanveistoa, Henry Moore)
0:28 Näkymä Kaparenilta Kapargobbenille
0:30 Näkymä Kaparenilta ulapalle
0:37 Rövarenin saaristovenelaituri
0:40 Rövarenin itäpuolen pitkulaiset hiidenkirnuaihiot
0:42 Rövarenin itäpuolen pyöreiden kivien ranta
0:43 Rövarenin itäpuolen migmatiitti-kiviseoksen kauniita kiemuroita
0:49 Rövarenin itäpuolen siirtolohkare
0:55 Halsholmenin outo kivitorni (lue myös teksti alempaa)
1:13 Gåsgrundin porakaivo
1:23 Gåsgrundilla on roskiksia
1:27 Gåsgrundin eteläisen keittokatoksen rakenteita
1:35 Gåsgrundin eteläistä kalliorantaa
1:40 Gåsgrundin eteläisen keittokatoksen hirsipöytä
1:45 Gåsgrundilla puuvajojen kirveet on vaijerilla kiinni
1:50 Gådgrundin rantanäkymä saaristovenelaiturin kohdalla
1:56 Gåsgrundin venesatama (saaren pohjoispää)
Muitakin kiinnostavia kohteita Espoon saaristossa toki on, esim. Lehtisaaret, joka oli kieltolain aikaan pirtukaupan keskus, sekä Rövargrundetin 4-haarainen käkkyrämänty, jonka yksi elävä haara sukeltaa maan alle, josta nousee neulasineen taas ylös.
Mutta se Halsholmenin torni. Alla kuva tornin toiselta puolelta.
Oven päällä kivilaatassa on kaiverrus: AD 1935 P.C.
Olen aiemmin kuullut tarinan (toisen käden tietona), että 1800-luvulla paikallisasukas (nuori mies) rakensi tornin pieneksi majakaksi. Sittemmin nuoresta miehestä tuli tsaarin armeijan kenraali tehtävänään linnoitustyöt ensimmäisen maailmansodan aikaan. Tämä tarina ei istu kivilaatan tekstiin. Jos torni on rakennettu 1800-luvulla, mitä tapahtui 1935? Kuka on tai mitä tarkoittaa ”P.C.”?
Toisaalta tornin ulkonäkö viittaa siihen, että se on rakennettu kahdessa erässä: laadukkaampi alaosa kulmikkaiksi louhituista kivistä, myöhempi yläosa pyöreämmistä luonnonkivistä (tornin päälle ei pääse sisäkautta, välikatossa ei ole reikää). Kaiverrettu kivilaatta on niin tasokas, että sen yhdistää mieluummin ensimmäiseen rakennuskertaan, jolloin alaosa olisi valmistunut 1935. Päällä oleva osa olisi myöhempää perua. (Oliko P.C. tarinan kenraali, joka haudattiin tähän 1935? Tuskin, risti puuttuu.)
Tämä kaikki toki vain omaa arvailua.
Jos joku tietää tornista enemmän, saa kommentoida tämän artikkelin alle tai yksityispostina janne.pyykko@gmail.com.
Toivotan lukijoille hyvää uutta vuotta 2020.
Torni on rakennettu läheisen kartanon huvimajaksi, rakennustyö on joko jäänyt kesken tai sitten on tehty tarkoituksella romanttinen raunio, kertoi joskus ystäväni, ja mainitsi lähteeksi tutkija Erkki Härön. (Ehkä tämä teos? https://www.booky.fi/kirjailija/Erkki+Härö)
Vau, kiitos Jukka. Romanttinen raunio, hieno ilmaisu! Tuohon kirjaan täytyy tutustua. On kulttuuriteko tallentaa näitä ruohonjuuritason mikrotietoja ennen kuin kaikki unohtuu.
Thank you foor this