Pääkaupunkiseudun tiheimpien alueiden kierto eli ”pienympyrä” = melontaretki 600 000 ihmisen ympäri 16.–18.4.2021

Keväällä kiehtoo yrittää uusia kanoottireittejä Lapin meiningillä. Melotaan joki ylös, vedetään kanootti vedenjakajan yli, lasketaan seuraava joki alas ja palataan merta pitkin lähtöpisteeseen.

Pääkaupunkiseudulla tällaiseen retkeen riittää viikonloppu, kun kiertää 600 tuhatta ihmistä Espoonjoen ja Vantaanjoen reittiä.

Kuvituskuvana Espoonjoen yläjuoksu, jossa kevättulva paljastaa jo hävinneeksi luullun Kirkkojärven [karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Vantaanjoki päästä päähän 2021

Melon joka kevät Vantaanjoen niin aikaisin keväällä kuin mahdollista. Jos tulva on hyvä, lähden Riihimäeltä, jolloin matkaa merelle kertyy 93 km. Tänä vuonna lumitalvi ja tulva olivat runsaat – niinpä meloin Riihimäeltä merelle 2.–3.4.2021.

Toki kutsuin Vantaanjoelle kanssani muita melojia Asiaa Avokanooteista -Facebook-ryhmässä – mutta lopulta peruin kutsun, koska Suomen koronatilanne huononi maaliskuussa.

Kuvituskuvana Linnanojan laavu, jossa olin yötä [karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Pääsiäismelonta 2020 ”suurympyrä” eli miljoonan ihmisen kierto

Kun koronaepidemia oli päällä ja Suomen hallitus sulkenut Uudenmaan rajat, aloin miettiä, että pääsiäisenä 2020 on oikea aika meloa ”suurympyrä” eli kiertää kanootilla miljoona ihmistä. Julkaisin suunnitelmasta Facebookissa oheisen kuvan.

Asun Kivenlahdessa kuvan keskellä. Siitä voisin meloa => Helsinki => Vantaanjoen suu => Vantaanjoki ylös Seutulaan => Lepsämänjoki ylös => jossain vaiheessa ryhdyn kärräämään kanoottia tietä myöten => Salmijärvi => Poikkipuoliainen => Siuntionjoki alas => Pikkala => Upinniemen ja Porkkalanniemen kierto => Kivenlahti.

180 kilometrin ympyräreitti. Laskin, että 5 päivää riittää. Otin torstain 9.4.2020 lomapäiväksi ja muut päivät ovat pääsiäislomaa. Myös onnea tarvitsisin, sillä tuulten kanssa ei ole kylmällä merellä leikkimistä.

Retki onnistui, vaikka mokasin kaksi kertaa pahasti ja kerran jouduin muuten hankaluuksiin. Tarinassa on runsaasti vinkkejä, kuinka sinä voit tehdä saman retken ja välttää tekemäni virheet. (Kuvituskuvana vähän tunnettu Lakistonjoen vesiputous, joka tosin tänä keväänä ei ollut komeimmillaan [karttalinkki].)

Lue lisää

Vantaanjoki päästä päähän 2020 koronan varjossa

Vantaanjoki päästä päähän on jokakeväinen tulvamelontaretki, jonne kutsun mukaan muita melojia. Tällä kertaa (21.–22.3.2020) sain meloa yksin, koska kaksi asiaa: kylmä sää ja Suomeen levinnyt koronavirusepidemia.

Kuvituskuvana Vantaanjoen alkukevään kaunista peltomaisemaa.

Lue lisää

Vantaanjoki päästä päähän 2019

Etelä-Suomen pitkistä joista Vantaa on ensimmäinen, joka aukeaa keväällä melottavaksi. Sen pääuomassa ei ole isoja jääkantisia järviä, niinpä joelle voi lähteä heti huipputulvan jälkeen.

Mutta mutta. Maaliskuussa (23.-24.3.2019) en ole aiemmin koko Vantaata melonut. Talven viime rippeet koettelivat retkeläisiä kuten kuvassa: 200-metrisen Arolammin jääkannen läpi kulkeva vesiura on vain 5 cm levyinen [karttalinkki].

van19 DSC03447 kapeavantaa

Lue lisää

Vantaanjoki päästä päähän 2018

Kutsun joka kevät melojia kanssani Vantaanjoelle, kun tulva on parhaimmillaan. Vuoden 2018 virtaamaennuste oli niin lupaava, että ensimmäisen kerran sitten 2015 tohdimme lähteä Riihimäeltä asti – matkaa merelle tulisi 2 päivässä 93 kilometriä.

Melonta tapahtui viikonloppuna 14.-15.4.2018. Kuvassa kolmen hengen tiimi sunnuntaiaamuna klo 7 puolimatkassa: Linnanojan laavu, yöpymispaikkamme [karttalinkki].

van18 DSC06708 ryhmä

Lue lisää

Vantaanjoki päästä päähän 2017

Vedän joka vuosi Avokanoottiyhdistyksen puitteissa 2 päivän mittaisen Vantaanjoki päästä päähän -melonnan (93 km). Sen ajatus on toisaalta hyödyntää kevättulvaa (melotaan vauhdikkaasti) – toisaalta tehdä heti pitkä rasittava retki, jossa kestokyky on koetuksella (jos tämän jaksat, jaksat myös kesällä Lapissa).

Viime vuosina kevättulvat ovat olleet pienehköjä. Näin oli myös 1.-2.4.2017, joten teimme retken lyhennettynä. Kuvituskuva Myllykoskelta, jonka ohi raahasimme kanootit toisen päivän aamuna [karttalinkki].

Lue lisää

Pääkaupunkiseudun jokireittiopas (15 jokea)

Melontakausi alkaa. Minulta kysytään toisinaan missä pääkaupunkiseudulla kannattaa meloa, mutta lyhyesti siihen ei voi vastata – se kun riippuu vuodenajasta, vesitilanteesta, kalustosta, halukkuudesta raahata kanoottia ryteikössä jne.

Yritän siis mahdotonta mutta olkaa hyvä. Tässä arvioni pääkaupunkiseudun 15 joesta. Numeron suuruus kartassa kuvaa joen merkittävyyttä.

Lue lisää

Vantaanjoki päästä päähän 2016

Vantaanjoki päästä päähän on kevättulvaretki, jonka ohjaan joka vuosi. Tänä vuonna retki tehtiin lyhennettynä 2.-3.4.2016, sillä tulva oli normaalia pienempi. Lähtö oli Kytäjäntien sillalta [karttalinkki] eikä Riihimäeltä – näin retken alusta lähti pois 17 km. Myllymäen mittapiste näytti melontapäiville virtaamaa 29 m3/s (olisi pitänyt olla vähintään 35 m3/s, jotta olisi kannattanut meloa koko joki kuten viime vuonna).

Kutsuuni vastasi Avokanoottiyhdistyksen verkostojen kautta yhteensä 8 melojaa. Lauantaina klo 10 olimme valmiita lähtöön.

Lue lisää

Vantaanjoki päästä päähän 4.-5.4.2015 – Võhandu-maratonin intro

Perinteinen Vantaanjoki päästä päähän -tulvaretki Riihimäeltä [karttalinkki] merelle tehtiin 4.-5.4.2015 viileässä säässä (keskimäärin +2ºC). Tulvan toteutuminen on aina arvoitus. Tällä kertaa alle saatiin kunnon sateet – ennuste näytti Myllymäen mittapisteelle muutama päivä ennen retkeä lupaavasti 55-60 m3/s virtaamaa (suurimmillaan olen mennyt 120 m3/s). Lopulta toteutui 35 m3/s, mikä sekin oli aivan kiva pikkutulva.

Retki tehtiin 3 henkeen (kuva Helsingistä Pikkukosken kallion päältä Asmo Vuorenpää [karttalinkki]).

Lue lisää