Retkellä, tavalla tai toisella
16.04.2023 Jätä kommentti
Kevään ensimmäisen pitkän melontaretken teen aina Vantaanjoelle. Se on helppo valinta: Vantaanjoki on jäästä vapaa heti, kun kevättulva on ohi. Tällä kertaa retkelle lähti 4 henkeä, 3 kanoottia.
Kuvapainotteisen retkikertomuksen pääkuva: hupailua ateriatauolla [karttalinkki] (isompi kuva tässä).
20.04.2022 3 kommenttia
Kutsun keväisin kaverimelojia Vantaanjokeen. Koko joki Riihimäeltä merelle (93 km) sujuu 2 päivässä, kunhan tulva on iso. Vuoden 2022 tulvahuippu osui pääsiäiseen ja oli suurin 9 vuoteen. Meloimme kolmen hengen ryhmänä Riihimäeltä merelle ja edelleen Kulosaaren metroon 15.–16.4.2022.
Kuvituskuvana Leposaaren hautausmaan ranta, jonne melonta päättyi 200 metrin jääkentän ylityksen jälkeen [karttalinkki] (isompi kuva tässä).
22.04.2021 Jätä kommentti
Keväällä kiehtoo yrittää uusia kanoottireittejä Lapin meiningillä. Melotaan joki ylös, vedetään kanootti vedenjakajan yli, lasketaan seuraava joki alas ja palataan merta pitkin lähtöpisteeseen.
Pääkaupunkiseudulla tällaiseen retkeen riittää viikonloppu, kun kiertää 600 tuhatta ihmistä Espoonjoen ja Vantaanjoen reittiä.
Kuvituskuvana Espoonjoen yläjuoksu, jossa kevättulva paljastaa jo hävinneeksi luullun Kirkkojärven [karttalinkki] (isompi kuva tässä).
06.04.2021 3 kommenttia
Melon joka kevät Vantaanjoen niin aikaisin keväällä kuin mahdollista. Jos tulva on hyvä, lähden Riihimäeltä, jolloin matkaa merelle kertyy 93 km. Tänä vuonna lumitalvi ja tulva olivat runsaat – niinpä meloin Riihimäeltä merelle 2.–3.4.2021.
Toki kutsuin Vantaanjoelle kanssani muita melojia Asiaa Avokanooteista -Facebook-ryhmässä – mutta lopulta peruin kutsun, koska Suomen koronatilanne huononi maaliskuussa.
Kuvituskuvana Linnanojan laavu, jossa olin yötä [karttalinkki] (isompi kuva tässä).
24.04.2020 12 kommenttia
Kun koronaepidemia oli päällä ja Suomen hallitus sulkenut Uudenmaan rajat, aloin miettiä, että pääsiäisenä 2020 on oikea aika meloa ”suurympyrä” eli kiertää kanootilla miljoona ihmistä. Julkaisin suunnitelmasta Facebookissa oheisen kuvan.
Asun Kivenlahdessa kuvan keskellä. Siitä voisin meloa => Helsinki => Vantaanjoen suu => Vantaanjoki ylös Seutulaan => Lepsämänjoki ylös => jossain vaiheessa ryhdyn kärräämään kanoottia tietä myöten => Salmijärvi => Poikkipuoliainen => Siuntionjoki alas => Pikkala => Upinniemen ja Porkkalanniemen kierto => Kivenlahti.
180 kilometrin ympyräreitti. Laskin, että 5 päivää riittää. Otin torstain 9.4.2020 lomapäiväksi ja muut päivät ovat pääsiäislomaa. Myös onnea tarvitsisin, sillä tuulten kanssa ei ole kylmällä merellä leikkimistä.
Retki onnistui, vaikka mokasin kaksi kertaa pahasti ja kerran jouduin muuten hankaluuksiin. Tarinassa on runsaasti vinkkejä, kuinka sinä voit tehdä saman retken ja välttää tekemäni virheet. (Kuvituskuvana vähän tunnettu Lakistonjoen vesiputous, joka tosin tänä keväänä ei ollut komeimmillaan [karttalinkki].)
26.03.2020 Jätä kommentti
Vantaanjoki päästä päähän on jokakeväinen tulvamelontaretki, jonne kutsun mukaan muita melojia. Tällä kertaa (21.–22.3.2020) sain meloa yksin, koska kaksi asiaa: kylmä sää ja Suomeen levinnyt koronavirusepidemia.
Kuvituskuvana Vantaanjoen alkukevään kaunista peltomaisemaa.
29.03.2019 3 kommenttia
Etelä-Suomen pitkistä joista Vantaa on ensimmäinen, joka aukeaa keväällä melottavaksi. Sen pääuomassa ei ole isoja jääkantisia järviä, niinpä joelle voi lähteä heti huipputulvan jälkeen.
Mutta mutta. Maaliskuussa (23.-24.3.2019) en ole aiemmin koko Vantaata melonut. Talven viime rippeet koettelivat retkeläisiä kuten kuvassa: 200-metrisen Arolammin jääkannen läpi kulkeva vesiura on vain 5 cm levyinen [karttalinkki].
19.04.2018 2 kommenttia
Kutsun joka kevät melojia kanssani Vantaanjoelle, kun tulva on parhaimmillaan. Vuoden 2018 virtaamaennuste oli niin lupaava, että ensimmäisen kerran sitten 2015 tohdimme lähteä Riihimäeltä asti – matkaa merelle tulisi 2 päivässä 93 kilometriä.
Melonta tapahtui viikonloppuna 14.-15.4.2018. Kuvassa kolmen hengen tiimi sunnuntaiaamuna klo 7 puolimatkassa: Linnanojan laavu, yöpymispaikkamme [karttalinkki].
05.04.2017 Jätä kommentti
Vedän joka vuosi Avokanoottiyhdistyksen puitteissa 2 päivän mittaisen Vantaanjoki päästä päähän -melonnan (93 km). Sen ajatus on toisaalta hyödyntää kevättulvaa (melotaan vauhdikkaasti) – toisaalta tehdä heti pitkä rasittava retki, jossa kestokyky on koetuksella (jos tämän jaksat, jaksat myös kesällä Lapissa).
Viime vuosina kevättulvat ovat olleet pienehköjä. Näin oli myös 1.-2.4.2017, joten teimme retken lyhennettynä. Kuvituskuva Myllykoskelta, jonka ohi raahasimme kanootit toisen päivän aamuna [karttalinkki].
31.03.2017 15 kommenttia
Melontakausi alkaa. Minulta kysytään toisinaan missä pääkaupunkiseudulla kannattaa meloa, mutta lyhyesti siihen ei voi vastata – se kun riippuu vuodenajasta, vesitilanteesta, kalustosta, halukkuudesta raahata kanoottia ryteikössä jne.
Yritän siis mahdotonta mutta olkaa hyvä. Tässä arvioni pääkaupunkiseudun 15 joesta. Numeron suuruus kartassa kuvaa joen merkittävyyttä.
Avisuora 