Kanootilla Vätsärin läpi Kirkkoniemeen 1.-8.7.2016

Aiempien Vätsärin melontaretkien (2014 ja 2015) jatkoksi mielessä oli kolmas ja vaikein reissu: kuljettaa kanootti Inarijärven pohjoisosan ja Vätsärin erämaan läpi Jäämerelle aina Kirkkoniemeen asti (Kirkenes). Silloin valtakunnan raja ylitetään Rajapään autiotuvan kohdalta ja laskujoeksi Norjan puolella tulee Sandneselva.

Lähdimme kahden hengen tiimillä reitille – etumelojana Auli, jolle kanootin raahaus Vätsärissä oli tuttua jo viime vuodelta.

Alla näkymä Sandneselvan varrella sijaitsevan 13-kilometrisen vuonojärven s-mutkaan. Järven nimi on Sandneslangvatnet, saameksi Vazzejavri [Google maps -linkki].

Lue lisää

Vedenjakajan yli -artikkelini Retki-lehdessä 3/2016

Olen melonut 8 kertaa vedenjakajan yli Lapissa vuosina 2011-2015. Nämä ovat uskomattoman hienoja retkiä – hienoimpia mitä olen tehnyt. Mitä kaikkea tällaiset retket vaativat? Kirjoitin siitä 10 sivun artikkelin Retki-lehteen (numero 3/2016, alla ensimmäinen aukeama).

Lehtiartikkeli käy läpi tekniikat sekä antaa runsaasti vinkkejä. Lopussa on luettelo 16 reitistä, joissa ylitetään vedenjakaja Suomen Lapissa (reittiluettelo ja luetteloon liittyvä kartta eivät ole mukana lehden paperiversiossa).

Lue artikkeli tästä.

Lisätietoa ja kuvia tekemistäni 8 vedenjakajareitistä löydät alta (kirjaimet kuten artikkelissa – linkki avaa yksityiskohtaisen retkitarinan):

Lisäksi olen melonut Lapin Vätsärissä Routasenkurun läpi vedenjakajan yli ja takaisin, mutten laskenut sitä muiden reittien joukkoon, koska palasimme alkupisteeseen.

Käytän tilanteen hyväksi ja kiitän 13 henkilöä, joiden kanssa olen nämä reitit tehnyt (aakkosittain): Antti H, Auli K, Esko K, Henrik P, Juha F, Ilkka S, Marko P, Marko T, Mika S, Risto V, Tiina K, Timo A, Tuomas T. Suurin osa kuuluu Avokanoottiyhdistykseen, jonka puitteissa näitä retkiä järjestän.

Yhtään reittiä en ole melonut yksin. Sen takia näitä tarinoita kirjoitan, että saisin lopuillekin Lapin vedenjakajareiteille hyviä reissukavereita.

Vielä kahdeksan vedenjakajareittiä jäljellä. Niihin tarvitsen 4 tai 5 vuotta?

Melontaretki Käsivarresta Finnmarkiin 27.6.–3.7.2015

Yhä löytyy Lapista minulle uusia melontareittejä, joissa ylitetään vedenjakaja ja saavutetaan harvoin melottu tuntematon joki. Tällä kertaa kolme miestä teki ylityksen Suomen Käsivarren kohdalta (Toriseno) Norjan Finnmarkiin (Kautokeinoelva). Muista vedenjakajia ylittävistä reiteistä tämän etu on, että molemmat joet virtaavat alas – vastavirtaan ei tarvitse mennä.

Torisenoa on toki moni melonut, mutta Kautokeinoelvasta ei tiedetty mitään. Kesäkuun alun Käkkälöjoki-Anarjohka-retkestä oppineena suunnittelin päivittäiset melontamatkat kohtuullisiksi – näin aikaa jäisi ylätunturissa patikointiin, vaikka kosket olisivat vaikeita ja vaatisivat ohi kantamista. (Alla olevassa kuvassa Kautokeinoelvan koskipätkän tyypillinen näkymä, kun joki kulkee kanjonissa.)

Lue lisää

Kanootilla Käkkälöjoen kautta Norjan Anarjohkaan 1.-8.6.2015

Norjan Anarjohka saa alkunsa Suomen olkapään/niskan välistä – vedenjakajan siltä puolelta, joka laskee Jäämereen. Millainen helmi on tämä joki, jonka mukaan on nimetty kokonainen kansallispuisto, Norjan Øvre Anárjohka nasjonalpark?

Sitä lähdimme tutkimaan käyttäen kanoottien nousureittinä Käkkälöjokea, joka sijaitsee Suomessa vastaavalla kohdalla. (Alla olevassa kuvassa Anarjohkan Ulvefossen.)

Lue lisää

Käkkälöjoen nousu ja siirtyminen Norjaan 2.-4.6.2014

Tämä on artikkeli #1 koskien Käkkälö-Kietsimäjoen retkeä 2.-9.6.2014 (osa 2: Kietsimäjokea alas).

Vedenjakajan ylittävät reissut ovat kiehtovia. Toisinaan ylitys on ainoa keino saavuttaa pieniä latvajokia Lapin kansallispuistojen laitamilla. Käkkälö-Kietsimäjoen reitillä kartoitimme kahtakin kansallispuistoa: Lemmenjoen kansallispuisto [Wikipedia][Luontoon.fi] ja Norjan Øvre Anárjohka nasjonalpark [Wikipedia].

Ainakin saavutimme maisemia, joissa oli itselleni uudenlaista kauneutta [karttalinkki].

Lue lisää