Melontaretki Tarvantovaaran erämaahan 27.6.–2.7.2021

Joka kevät merkitsen karttaan Pohjois-Lapin jokia, joita en ole vielä mennyt. Tänä keväänä hoksasin Tarvantovaaran erämaa-alueen [luontoon.fi].

Tarvantovaaran erämaahan pääsee, kun ensin kipuaa ylös Tarvantojoen, käväisee tuntureilla, ja sitten laskee alas Hietajoen. Kalastaakin voi.

Pieniä jokia nämä ovat. Siksi retki pitäisi oikeastaan tehdä kesäkuun alussa heti tulvan jälkeen. Retken lykkääminen saattaa muuttaa kanoottireissun ylen vaivalloiseksi!

Tämä kesäkuun lopun retki tehtiin kahdella kanootilla – 20 kg Grabner XR Trekking ja 3 kg packraft – ja onnistui vähästä vedestä huolimatta suunnitellun aikataulun mukaan. Kuvituskuvana maisema Hietakerolle, jonka alapuolisen Saappajärven rannalla leiriydyimme toiseksi viimeisenä yönä [karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Avisuorablogin juhlaretki – kanootilla Avisuora-kohteisiin sekä Rotkojärvelle ja Ivalojoelle 5.-11.6.2021

Nimesin 9 vuotta sitten tämän blogin ”Avisuoraksi”. Nimi Avisuora tulee tunturista, joesta, solasta (gorsa) ja kammista, jotka sijaitsevat Ivalojoen latvalla. Tein 10-vuotisjuhlaretken nähdäkseni ne (vasta tarkistus palautti mieleen, että olikin 9 vuotta – auts) ja samalla:

  • nousin köysillä Repojoen
  • kävin upealla Rotkojärvellä
  • laskin kanootilla Ivalojoen neljännen kerran

Artikkeli sisältää selkeän kuvasarjan miten jokea noustaan köysiavusteisesti.

Kuvituskuvassa upea Rotkojärvi, jossa harvemmin käydään ja vielä harvemmin melotaan [karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Espoonjoen roskaretki 19.5.2021 – Kirkkojärven lampare jälleen suurin päänsärky

Avokanoottiyhdistys roskaretkeilee joka toukokuu Espoonjoella – ensimmäisen kerran 2009. Kun kohde ei vaihdu, voidaan seurata roskatilanteen muuttumista. Tilasto:

  • Vuonna 2013 keräsimme 1250 roskaa (keräysalue 4 km)
  • Vuonna 2014 keräsimme 750 roskaa (keräysalue 4 km)
  • Vuonna 2015 keräsimme 300 roskaa (keräysalue 3 km)
  • Vuonna 2016 keräsimme 340 roskaa (keräysalue 2,5 km)
  • Vuonna 2017 keräsin 262 roskaa (keräysalue 4 km)
  • Vuonna 2018 keräsimme 350 roskaa (keräysalue 3,5 km)
  • Vuonna 2019 keräsimme 350 roskaa (keräysalue 2 km)
    • Tai jatkoretki huomioiden 640 roskaa (keräysalue 8 km)
  • Vuonna 2020 keräsimme 750 roskaa (keräysalue 2 km)
  • Vuonna 2021 keräsimme 320 roskaa (keräysalue 2 km)

Kuvituskuva: Uutta roskatyyppiä 2021 edusti sateenvarjon lailla avautuvat katiskat. Mitään järkevää tarkoitusta en niille savisessa Espoonjoessa löydä – ainoastaan jonkun random-tyypin piittaamattomuus ja halu päästä niistä eroon.

Lue lisää

Avokanoottiyhdistyksen vappuretki 2021 Hämeen Kaartjoelle

Avokanoottiyhdistyksen vappumelonta on hieno perinne. Vuodesta 2008 lähtien retki on tehty eksoottiseen Viroon tai Latviaan, mutta vuonna 2021 toista kertaa Suomeen – koronapandemian takia.

Retkelle ilmoittautui 7 henkeä, joille kaikille suosittelin koronatestissä käyntiä ja negatiivista ennakkotulosta. Kaikki eivät testissä käyneet, mutta itse kävin hakemassa seitsemännen negatiivisen tuloksen, mikä jäänee viimeiseksi, sillä retken jälkeen sain koronarokotuksen (4.5.2021).

Kuvituskuva jostain Kaartjoen alkupuolelta, kun pupupallo, viipperä ja ilmapallot vielä halkoivat ilmaa ehjinä [summittainen karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Pääkaupunkiseudun tiheimpien alueiden kierto eli ”pienympyrä” = melontaretki 600 000 ihmisen ympäri 16.–18.4.2021

Keväällä kiehtoo yrittää uusia kanoottireittejä Lapin meiningillä. Melotaan joki ylös, vedetään kanootti vedenjakajan yli, lasketaan seuraava joki alas ja palataan merta pitkin lähtöpisteeseen.

Pääkaupunkiseudulla tällaiseen retkeen riittää viikonloppu, kun kiertää 600 tuhatta ihmistä Espoonjoen ja Vantaanjoen reittiä.

Kuvituskuvana Espoonjoen yläjuoksu, jossa kevättulva paljastaa jo hävinneeksi luullun Kirkkojärven [karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Vantaanjoki päästä päähän 2021

Melon joka kevät Vantaanjoen niin aikaisin keväällä kuin mahdollista. Jos tulva on hyvä, lähden Riihimäeltä, jolloin matkaa merelle kertyy 93 km. Tänä vuonna lumitalvi ja tulva olivat runsaat – niinpä meloin Riihimäeltä merelle 2.–3.4.2021.

Toki kutsuin Vantaanjoelle kanssani muita melojia Asiaa Avokanooteista -Facebook-ryhmässä – mutta lopulta peruin kutsun, koska Suomen koronatilanne huononi maaliskuussa.

Kuvituskuvana Linnanojan laavu, jossa olin yötä [karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Syysmelonta Raaseporin suurimmalle mökittömälle erämaajärvelle 30.10.2020 (Pitkäjärvi)

Raasepori on Uudenmaan järvirikkain kunta 219 järvellään, kertoo Järviwiki. Järvistä täysin asumattomia ja mökittömiä on parikymmentä ja niistä suurin on Pitkäjärvi: rantaviivaa 8 kilometriä. Sinne täytyy mennä melomaan!

Kuvituskuvassa kanootti ja kaksi miestä Pitkäjärven jäkäläisessä saaressa [karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Syysmelonta Västerbyn ulkoilualueella 17.–18.10.2020: Grabbskog Storträsket ja Lammasjärven kalliomaalaus, Raasepori

Syksy on parasta aikaa tutustua kanooteilla Uudenmaan järvisokkeloihin. Yksi usean järven labyrintti sijaitsee Raaseporissa: Västerbyn ulkoilualue eli Grabbskog Storträsketin ympäristö [pdf-kartta Västerbyn ulkoilualueesta].

Kuvituskuvassa kaksi kanoottia Grabbskog Storträsketin laavulla [karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Kumikanootilla Turusta Espooseen meritse 6.–20.8.2020

Toukokuussa 2020 meloin kumikanootilla Espoosta Turkuun sisämaareittiä (8 päivää).

Elokuussa oli vuorossa paluu takaisin kotiin meritse. Kuinka kumikanootti selvisi meriretkestä (3 viikonlopun aikana), siitä kerron tässä artikkelissa.

Huom! Joidenkin kuvien asettelu tökkii, koska en osaa vielä käyttää WordPressin uutta block-editoria. Auts.

Kuvituskuvana kumikanootin iltahetki Tallholmenin kauniilla kallioniemekkeellä Raaseporissa 15.8.2020 [karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Melontaretki Karigasniemeltä Hamningbergiin (Varangin niemimaan koilliskärkeen) 16.–27.7.2020

Vuoden 2020 viimeinen Lapin melontaretkeni oli kerrassaan monipuolinen: koko Tenojoki (siinä sivussa Paistunturissa Nilijoki) sekä uusi reitti kanootilla Varangin niemimaan halki. Pitkä reitti (365 kilometriä) sivusi kymmentä aiempaa Lapin retkeäni – yhdistäen ne osaksi samaa reittiverkostoa.

Retkikertomus on pitkä ja tihenee loppua kohti, sillä jouduin tosissaan koetukselle sekä Jäämeren olosuhteiden että norjalaisen virkamiehen kanssa.

Kuvituskuva on Varangin niemimaalta, jossa olen juuri saapunut Sandfjordelvalle noustuani tätä ennen Austerelvan (isompi kuva tässä) [Norgeskart.no-karttalinkki].

Lue lisää