Retkellä, tavalla tai toisella
27.08.2023 4 kommenttia
Tutkin mielellään uusia vesialueita, kuinka hyvin ne soveltuvat kanoottiretkeilyyn. Nordkinnin niemimaa on totisesti haastavaa maastoa runsaine kivikoineen, mutta kuitenkin aivan mahdollinen melontaretkikohde.
Tällä retkellä kanoottini liikkui 38 järven kautta. Kuvituskuvassa järvi numero 33, Sløkvannet (isompi kuva tässä).
11.08.2023 2 kommenttia
Käkkälö- ja Ounasjoki ovat keskeisiä Lapin jokia, mutten ole melonut kumpaakaan jokea kokonaan. Retken tavoite oli meloa puuttuvat pätkät ja ottaa edustavia valokuvia molemmista joista.
Kuvituskuva alla: Hetta-Pallas-vaellusreitin tunturit näkyvät upeasti Käkkälöjoelle ja Ounasjoelle. Kuvassa Ounastunturi [karttalinkki] (isompi kuva tässä).
10.07.2023 4 kommenttia
Käsivarren erämaat ovat Suomen vaativin melontakohde. Paikkasin aukon omassa sivistyksessä ja meloin Valtijoen, joka on Käsivarren joista vaativin. Valtijoelle saavuin Norjasta kanoottikärryjen kanssa ja jatkoin edelleen Poroenon ja Lätäsenon kautta Kaaresuvantoon.
Kuvituskuvana vesiputous Valtijoessa [karttalinkki]. Yhteensä Valtijoessa on 6 paikkaa, jossa kanootti kannetaan vesiputouksen tai liian vaativan kosken ohi (isompi kuva tässä).
01.07.2023 1 kommentti
Kävin Reisaelvalla 2018 (tarina siitä) – ja ihastuin mahtavaan kanjoniin ja vesiputouksiin. Silloin tulin Reisaelvalle hankalasti ”yläkautta” Suomen rajan yli. Tällä retkellä selvitin helppoa mahdollisuutta lähestyä kanjonia meren puolelta: pääseekö (pakattavalla) avokanootilla katsomaan vesiputouksia vai ei?
Kuvituskuva: Reisaelvalla sijaitseva Mollisfossen on Pohjois-Norjan korkein vesiputous, 269 metriä (isompi kuva tässä).
21.06.2023 4 kommenttia
Innoitus tähän retkeen tuli kahdesta asiasta:
Jotta nämä onnistuivat yhdessä retkessä, piti meloa myös vanhoja tuttuja reittejä ja nousta kolmea jokea ylös.
Kuvituskuvana maisema Huuvaäytsin rotkolaaksosta, jossa harva on käynyt [karttalinkki] (isompi kuva tässä).
23.05.2023 3 kommenttia
Avokanoottiyhdistys organisoi joka kevät roskaretken Espoonjoelle. Melotaan yhdessä, kerätään roskia joen penkereeltä – usein sellaisia, joihin ei rannalta yletä. Roskat lasketaan. Näin seurataan vuosittaisen roskamäärän kehitystä.
Kuvituskuva: Tänä vuonna Espoonjoen vesi oli alhaalla. Heimo toimittaa skootterin rungon kanoottiin.
06.05.2023 Jätä kommentti
Avokanoottiyhdistyksen vappuperinne on meloa joki Baltiassa. Vuoden 2023 retkelle lähti 12 henkeä. Tein reissussa 5 mokaa, jotka kerron tämän kirjoituksen lopussa. Mennään ensin varsinaiseen melontaan.
Kuvituskuva: Kahvitauot kuuluvat leppoisan melontapäivän ohjelmaan (isompi kuva tässä).
16.04.2023 Jätä kommentti
Kevään ensimmäisen pitkän melontaretken teen aina Vantaanjoelle. Se on helppo valinta: Vantaanjoki on jäästä vapaa heti, kun kevättulva on ohi. Tällä kertaa retkelle lähti 4 henkeä, 3 kanoottia.
Kuvapainotteisen retkikertomuksen pääkuva: hupailua ateriatauolla [karttalinkki] (isompi kuva tässä).
11.12.2022 2 kommenttia
Luennoin 22.11.2022 verkossa aiheena Kepeää ja rankkaa Lapin melontaa.
Kyseessä oli Tunturilatu-yhdistyksen susivaliokunnan webinaari – hosteina Mikko Suominen ja Hanna Sinilehto.
Mikko Suominen jälkikäsitteli esitelmän YouTube-videoksi: esitelmä (1 h 8 min) ja kysymyksiä ja vastauksia (33 min).
29.11.2022 Jätä kommentti
Mukava on syksyllä etsiä uusia järvireittejä. Kun Elina tarjoutui etumelojaksi, katselin karttaa laajemmin ja havaitsin: Heinolasta löytyy 10 järven ympyräreitti. Sinne mennään!
Lähtö olisi Muikkusalmen sillalta [karttalinkki]. Reitin keksijänä annan reitille nimen: Muikkureitti! (Tämä retki tehtiin 1.10.2022 – kiireiden takia julkaisu jäi marraskuulle.)
Kuvituskuvassa kaksi melojaa Muikkureitin järvellä numero 7: Korpijärven erämainen Riuttaniemi [karttalinkki] (isompi kuva tässä).
Avisuora 