Ilolanjoen hieno tulvaretki 22.4.2017

Kevät 2017 on ollut viileä. Vaikka kevättulvat ovat tänä vuonna pieniä, viileyden takia ne jaksottuvat Etelä-Suomessa normaalia pitemmälle ajalle.

Tällä kertaa huutelin Avokanoottiyhdistyksen somessa: ”Löytyykö porukkaa tutkimaan Porvoon takana olevaa Ilolanjokea?”

Neljä henkeä tarttui kutsuun, niin retki tehtiin 22.4.2017. Alla kaunis koskimiljöö, jolle kartta ei tunne nimeä, mutta olkoon kylän mukaisesti Klemetinkoski kiitos lukijakommentin nyt tiedän, että nimi on Ilolankoski [karttalinkki].

Lue lisää

Mietteitä Taasianjoella 7.-8.4.2017

Kevättulvia kannattaa hyödyntää, kun pystyy. Tuntuu seikkailulta, kun lähtee yksin jokeen, josta ei tiedä mitään.

Katsoo karttaa: siinä on Taasianjoki. Jos menee perjantaina bussilla Porvoosta Kouvolaan päin, niin Kimonkylässä voi jäädä pois [karttalinkki]. Katsoo netistä aikatauluja: siitä on sitten 20 tuntia aikaa selvitä jokea pitkin 40 km Tesjoen kylään [karttalinkki], josta pääsee bussilla kotiin. Myöhempää bussia ei mene. Rauhoittelee itseään: jos ei ehdi, soittaa taksin. Nukkuakin pitää. Teltta mukaan. Kai sieltä joku paikka teltalle löytyy?

Sata kertaa olen näin lähtenyt. Olen tottunut, mutta silti – seikkailulta tuntuu. Perjantai 7.4.2017, kello 20. Tästä se alkaa [karttalinkki]. Onneksi on pakattava kanootti.

Lue lisää

Vantaanjoki päästä päähän 2017

Vedän joka vuosi Avokanoottiyhdistyksen puitteissa 2 päivän mittaisen Vantaanjoki päästä päähän -melonnan (93 km). Sen ajatus on toisaalta hyödyntää kevättulvaa (melotaan vauhdikkaasti) – toisaalta tehdä heti pitkä rasittava retki, jossa kestokyky on koetuksella (jos tämän jaksat, jaksat myös kesällä Lapissa).

Viime vuosina kevättulvat ovat olleet pienehköjä. Näin oli myös 1.-2.4.2017, joten teimme retken lyhennettynä. Kuvituskuva Myllykoskelta, jonka ohi raahasimme kanootit toisen päivän aamuna [karttalinkki].

Lue lisää

Pääkaupunkiseudun jokireittiopas (15 jokea)

Melontakausi alkaa. Minulta kysytään toisinaan missä pääkaupunkiseudulla kannattaa meloa, mutta lyhyesti siihen ei voi vastata – se kun riippuu vuodenajasta, vesitilanteesta, kalustosta, halukkuudesta raahata kanoottia ryteikössä jne.

Yritän siis mahdotonta mutta olkaa hyvä. Tässä arvioni pääkaupunkiseudun 15 joesta. Numeron suuruus kartassa kuvaa joen merkittävyyttä.

Lue lisää

Syysretki Bruksträsketille 8.-9.10.2016 ja kelluva suosaari

Syksyn avokanoottiretkissä on oma viehätyksensä. Kelit ovat viileät ja päivät lyhyet, mutta kun ottaa tarpeeksi vaatetta, lämpimän makuupussin ja rajoittaa melontamatkan pituutta, niin porukassa tehty retki on leppoisa.

Tällä kertaa osallistuin Helsingin Melojien 7 hengen retkeen Inkoon Bruksträsketille, josta löytyi jännä kohde: 6 hehtaarin kelluva suosaari, jonka nimi on Snällböleflyet. Kuvassa porukka on jumissa suosaaren pinnassa, koska tuuli on sulkenut saaren luoteisreunan väylän [karttalinkki].

Lue lisää

Suomenlahden ulkosaariston autiotuvat eli melonta Ytterlandille 20.8.2016

Suomenlahden ulkosaariston ulkolaidalla on autiotupien ketju, josta moni ei tiedä – ainakaan minä en tiennyt ennen kuin kuulin asiasta vuosi sitten. Tämä pieni artikkeli kertoo melontaretkestä Ytterlandille [karttalinkki], joka on yksi viidestä Hangon ja Porkkalan välisestä autiotupasaaresta. Muiden autiotupasaarien nimet ja sijainnit löytyvät alempaa artikkelista.

Lue lisää

Vaskojoen loppuosan melonta 13.-14.7.2016

Suomen päälaella sijaitseva Vaskojoki melotaan usein Repojoen jatkeena siten, että Repojoki noustaan ylös ja kanootit kannetaan Vaskojoen alkulähteille. Näin päästään Vaskojoen hienoimpaan osaan laskemaan valtavasti koskia. Teimme tämän retken kesäkuussa 2011, minkä jälkeen soitimme taksin Angelin tien sillalle.

Kuinka Vaskojoki olisi jatkunut? Olisiko virta pysynyt yhtä mielenkiintoisena ja koskisena? Tämä pieni tarina kertoo Vaskojoen loppuosasta.

Lue lisää

Kanootilla Vätsärin läpi Kirkkoniemeen 1.-8.7.2016

Aiempien Vätsärin melontaretkien (2014 ja 2015) jatkoksi mielessä oli kolmas ja vaikein reissu: kuljettaa kanootti Inarijärven pohjoisosan ja Vätsärin erämaan läpi Jäämerelle aina Kirkkoniemeen asti (Kirkenes). Silloin valtakunnan raja ylitetään Rajapään autiotuvan kohdalta ja laskujoeksi Norjan puolella tulee Sandneselva.

Lähdimme kahden hengen tiimillä reitille – etumelojana Auli, jolle kanootin raahaus Vätsärissä oli tuttua jo viime vuodelta.

Alla näkymä Sandneselvan varrella sijaitsevan 13-kilometrisen vuonojärven s-mutkaan. Järven nimi on Sandneslangvatnet, saameksi Vazzejavri [Google maps -linkki].

Lue lisää

Luton melonta 26.-27.6.2016

Urho Kekkosen kansallispuiston pohjoisosassa virtaava Lutto on vain latvavesiltään Suomen puolella. Noin 75 kilometrin jälkeen jälkeen Lutto jatkaa matkaansa Venäjälle ja lopulta Jäämereen. Tulva-aikaan toukokuun lopussa Luton melonta saattaisi olla aloitettavissa Saariselän kyläkeskuksesta, jonka alta Lutto on vasta aloittanut matkansa [karttalinkki].

Itse lähdin liikkeelle Aittajärveltä 20 km Saariselän alapuolelta, josta rajalle kertyi matkaa noin 50 km ja alamäkeä 65 korkeusmetriä. Alla oleva kuva kertoo Luton kauniista yleisnäkymistä, kyseessä Rajakoski [karttalinkki].

Lue lisää

Melontaretki Tsuokkajoen kanjoniin 4.-10.6.2016

Suomen päälaella sijaitsevasta Tsuokkajoesta (saamelaisittain Cuogga) minulle vinkkasi alunperin Korpijaakko, siis Jaakko Heikka, tunnettu arktisten alueiden eräopas [Korpijaakon blogi].

En tiedä kenenkään meloneen Tsuokkajokea tätä ennen, mutta etenkin kanjoni täytyisi nähdä – siis viimeiset 15 km, jolloin joki putoaa 124 metriä. Ilmiselvää on, että noin jyrkässä rännissä on vesiputouksia. Juuri sopiva jokireitti kesäkuun alkuun, kun vettä riittää pienessä joessa ja hyttyset ja mäkärät eivät ole vielä saapuneet. Alla yksi vesiputouksista [karttalinkki].

Lue lisää