Vantaanjoki päästä päähän 2022

Kutsun keväisin kaverimelojia Vantaanjokeen. Koko joki Riihimäeltä merelle (93 km) sujuu 2 päivässä, kunhan tulva on iso. Vuoden 2022 tulvahuippu osui pääsiäiseen ja oli suurin 9 vuoteen. Meloimme kolmen hengen ryhmänä Riihimäeltä merelle ja edelleen Kulosaaren metroon 15.–16.4.2022.

Kuvituskuvana Leposaaren hautausmaan ranta, jonne melonta päättyi 200 metrin jääkentän ylityksen jälkeen [karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Aloitetaan alusta.

Pitkäperjantai 15.4.2022

0 km. Kolme henkeä, kaksi pakattua kumikanoottia. Saavuimme Riihimäelle aamujunalla. 300 metrin kärräys Vantaanjoelle, josta retki alkaa [karttalinkki].

Minulla Grabner XR Trekking. Mikaelilla ja Nikitalla tuore ostos Grabner Adventure.

0,3 km. Kello 9:10 liikkeelle. Heti alkuun yllätys. Versowoodin tehdasalueelle vievä tunneli on uusittu. Putkeen ei enää mahdu.

Uusi tunneli. Uusi ratkaisu. Nostetaan kanootit ja laukut aidan yli. Sen jälkeen mies ja nainen ryömien aidan ali kuin Lapissa poroaidan ali konsanaan.

0,5 km. Versowoodin tehdasalueen maisemaa.

0,6 km. Tehdasalueen pieni koski.

Myös ylitettävä putki.

Katsoin jälkikäteen, että tehdasalueen kierto itäpuolelta olisi 900 metriä. Ei paha, jos on kanoottikärryt mukana niin kuin Vantaanjoella aina on, kun koskia ohitetaan.

1 km. Esteet eivät pääty tehdasalueeseen. Heti sen jälkeen on lisää esteitä.

Sujuva melonta alkaa pari kilometriä Riihimäen rautatieaseman jälkeen. Sitten on enää yksittäisiä kaatuneita puita ja siltoja ohitettavana.

7 km. Arolammi, Vantaanjoen pääuoman ainoa järvi [karttalinkki].

Kevättulva aukaisee reitin Arolammin jääkanteen.

Mikael ja Nikita eivät pysähdy. He jatkavat Arolammilta eteenpäin ..

.. kohti Hyvinkää-Sveitsin laskettelukeskusta, joka häämöttää kuvan oikeassa laidassa (isompi kuva tässä).

Pellot ovat lumiset. Vähintään joen toisella puolella on aina lumilippa (isompi kuva tässä).

12 km. Retken ensimmäinen ruokatauko osuu Hyvinkäälle Vaiveron myllytilan pihapiiriin (aivan laskettelukeskuksen vieressä).

Ruokailun ohessa voi suunnitella koskenlaskua. Miltä näyttää myllytilan vieressä oleva ”Golfkentänkoski”? Ei hyvältä. Siinä on kaatunut puu.

Sama puu kävelysillan alapuolelta. Meillä ei ollut välineitä siivota puuta pois. Niinpä koski kierrettiin.

Joku saattaa miettiä, että mahtuuhan puun ali, kun laskee kanootilla linnunpöntön vierestä. En suosittele. Liikkuva vesi, ahdas väylä ja mahdollinen takertuminen ovat erittäin vaarallinen yhdistelmä.

Huom! Käytän tästä Vantaanjoen koskesta epävirallista nimeä ”Golfkentänkoski”. Karttanimeä ”Myllykoski” en käytä, koska se sekoittuisi toiseen Vantaanjoen Myllykoskeen, joka sijaitsee Nurmijärvellä (joka ohitetaan retken toisena päivänä).

Ruokailun ja kosken kiertämisen jälkeen matkaa jatkettiin. Täällä on paljon siltoja, sillä Hyvinkään golfkenttä ympäröi Vantaanjokea 1,5 km pituudelta.

13 km. Tulvahuippu ilmenee monin tavoin. Hämeenlinnan moottoritien alituksen jälkeen vettä on paitsi joessa myös metsässä.

Törröttäjä.

Lämmin päivä. Monet lumilipat sortuivat takanamme veteen, kun taaksemme jättämät aallot niitä pudottelivat.

18 km. Kytäjoen liittymän ja moottoritien välissä on kaksi kaislasumaa. Niiden läpi pääsee survomalla. Suosittelen tasatyöntöä [summittainen karttalinkki].

34,5 km. Niin pääsimme hyvässä virrassa Nukarikoskelle [karttalinkki].

Nukarinkosken alueella Vantaanjoki putoaa 25 metriä. Koskenlaskua ei retkimelojan kannata yrittää. Ohitusmatka 1,2 kilometriä on leppoisa kulkea tukevilla kanoottikärryillä.

Hyvä uutinen. Kilometri Nukarinkosken alapuolella melojia häirinnyttä puusumaa ei enää ole. Joku avulias on vihdoin siivonnut sen pois.

Vielä vajaan tunnin melonta, kunnes ..

41 km .. saavumme kello 19:10 Linnanojan laavulle [karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Dronekuva (isompi kuva tässä).

Vertailuksi vuosi 2021. Vesimäärä oli 5 cm tarkkuudella sama, mutta 2021 oli lunta vähemmän kuin 2022.

Lauantai 16.4.2022

Herätin melojat kello 6.

Liikkeelle kello 7:10. Pakkasta -3 astetta. Kaksi villapaitaa.

47 km. Myllykosken ohitus alkaa lumisella ylämäellä. Mikael ja Nikita näyttävät tyyliä [karttalinkki].

Minun tyylinäyte 100 metriä myöhemmin. Alamäessä on portaita eikä sitä voi kulkea kärryillä. Liukaskin polku on. Menin kerran kunnolla nurin (kuva Nikita Välimaa).

Mikaelin itse hitsaamat kärryt ovat vakuuttavat. Sen kun työntää takaa (isompi kuva tässä).

47,5 km. Ihailimme Myllykosken kuohuja aikamme. Sitten lähtö.

Huomaa yllä olevassa kuvassa puun tummempi väri 20 cm vesirajan yläpuolella.

Sama ilmiö näkyy alla olevassa kuvassa, jossa jäät ovat tarttuneet pajuihin 20 cm korkeudelle.

Onko tulva laskusuunnassa tai ohi? Ei ole. Vedenkorkeus vaihtelee päivän sisällä 20 cm. Pakkasyön takia purot eivät syötä Vantaaseen vettä – niinpä vesi on aamulla alempana kuin illalla. Päivän mittaan ilma lämpenee, purot virtaavat, veden pinta kohoaa.

50 km. Vanhan kivisillan alitus [karttalinkki].

53 km. Hemmolan silmukka [karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Veden virtaus Myllykoskelta Vantaankoskelle on pääosin sujuva. Matka joutuu.

Joitakin puuesteitä on, mutta pujottelu ja pusikoiden läpi melonta riittivät. Kaatuneita puita ei tarvinnut ohittaa maitse.

65,5 km. Ateriatauko paikassa, jossa Lepsämänjoki liittyy Vantaanjokeen.

Suurtulvalla Lepsämänjoen ja Vantaanjoen kainaloon syntyy järvi, jonka koko on neliökilometri [karttalinkki] (isompi kuva tässä).

76 km. Ohitimme Vantaankosken tutusti 400 metrin kärryttelyllä. En ottanut valokuvia. (Vantaankoski on Helsinki-Vantaan lentokenttäalueen jatketta eikä siinä saa siksi lennättää dronea.)

76,5 km. Vantaankosken jälkeen finaali kohti merta: Pitkäkoski, Niskalankoski, Ruutinkoski. En ottanut valokuvia tai videoita koskista, mutta tiedän saavani jakaa tänne myöhemmin materiaalia Action-kamerasta. Nikita Välimaa on näet vloggaaja (videobloggari) ja työstää parhaillaan materiaalia YouTubeen [kanava: Viima ulkona]. Oli hienoa saada olla järjestämässä turvallista melontaa Mikaelille ja Nikitalle. On hienoa, että nuori sukupolvi tekee ja luo omalla tavalla.

89 km. Myös alla olevan kuvan otti Nikita Välimaa, kun kierrän valopylvään kävelytien puolelta.

93 km. Vanhankaupunginkoski on Vantaanjoen melonnan päätepiste, muttei tällä kertaa [karttalinkki].

Viimeisen kahden päivän aikana olin maininnut jokirannan uteliaille ulkoilijoille, että ”melomme merelle asti”. Melonta oli ollut suhteellisen helppo ja kello oli vasta vähän yli 17. Mikael kysyi: Miksi tosiaan emme meloisi merelle?

Hmm. Kulosaaren metroon voisimme jatkaa, sanoin, ja mietin onko merellä vielä jäätä? Kai sen rannassa näkee ja voihan aina kääntyä takaisin? Niin kärräsimme kanootit Vanhankaupunginkosken alle, josta meloimme kohti Kalasatamaa (isompi kuva tässä).

Sitten kohti Kulosaarta. Auts, jäätä, mutta onneksi edes kapea railo.

Railoa leventäen, lopuksi jäätä pitkin (isompi kuva tässä).

97 km. Perillä. Leposaaren hautausmaan ranta [karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Laajempi kuva (isompi kuva tässä).

Kanoottien purku ja pakkaaminen kärryihin. Matkaa Kulosaaren metroasemalle 650 metriä. Näin päättyi Vantaanjoen melonta 2022.

Lopuksi

Vantaanjoki on joka vuosi kiinnostava, muuttuva, erilainen joki. Olen pitänyt vuosittain kirjaa, mikä oli vesimäärä Myllymäen mittapisteessä, kun olen melonut Vantaanjoen. Tilastosta ilmenee, että tämä oli kovin tulva 9 vuoteen ( * = meloin koko joen Riihimäeltä merelle):

Vuonna 2010 95 m3/s *
Vuonna 2011 65 m3/s *
Vuonna 2012 80 m3/s *
Vuonna 2013 125 m3/s (ei ollut aikaa koko jokeen, lähdin Myllykoskelta)
Vuonna 2014 vain 8 m3/s (lähdin Riihimäeltä, en ehtinyt merelle)
Vuonna 2015 40 m3/s *
Vuonna 2016 29 m3/s (Kytäjäntieltä merelle)
Vuonna 2017 15 m3/s (Kytäjäntieltä merelle)
Vuonna 2018 33 m3/s *
Vuonna 2019 53 m3/s *
Vuonna 2020 23 m3/s (Kytäjäntieltä merelle)
Vuonna 2021 65 m3/s *
Vuonna 2022 80 m3/s *

Tänä vuonna lunta oli maastossa poikkeuksellisen paljon. Tulvatilanne on hyvä myös seuraavina viikkoina.

Vantaanjoen ja muiden lähijokien tilannetta voi arvioida kirjoittamastani Pääkaupunkiseudun jokireittioppaasta, jossa on kuvattu 15 eri jokea pikkutarkasti ja millaisella virtaamalla ne voi meloa.

Upeaa tulvakevättä kannattaa hyödyntää niin kauan kuin se jatkuu.