Vaskojoen loppuosan melonta 13.-14.7.2016

Suomen päälaella sijaitseva Vaskojoki melotaan usein Repojoen jatkeena siten, että Repojoki noustaan ylös ja kanootit kannetaan Vaskojoen alkulähteille. Näin päästään Vaskojoen hienoimpaan osaan laskemaan valtavasti koskia. Teimme tämän retken kesäkuussa 2011, minkä jälkeen soitimme taksin Angelin tien sillalle.

Kuinka Vaskojoki olisi jatkunut? Olisiko virta pysynyt yhtä mielenkiintoisena ja koskisena? Tämä pieni tarina kertoo Vaskojoen loppuosasta.

Lue lisää

Kanootilla Vätsärin läpi Kirkkoniemeen 1.-8.7.2016

Aiempien Vätsärin melontaretkien (2014 ja 2015) jatkoksi mielessä oli kolmas ja vaikein reissu: kuljettaa kanootti Inarijärven pohjoisosan ja Vätsärin erämaan läpi Jäämerelle aina Kirkkoniemeen asti (Kirkenes). Silloin valtakunnan raja ylitetään Rajapään autiotuvan kohdalta ja laskujoeksi Norjan puolella tulee Sandneselva.

Lähdimme kahden hengen tiimillä reitille – etumelojana Auli, jolle kanootin raahaus Vätsärissä oli tuttua jo viime vuodelta.

Alla näkymä Sandneselvan varrella sijaitsevan 13-kilometrisen vuonojärven s-mutkaan. Järven nimi on Sandneslangvatnet, saameksi Vazzejavri [Google maps -linkki].

Lue lisää

Luton melonta 26.-27.6.2016

Urho Kekkosen kansallispuiston pohjoisosassa virtaava Lutto on vain latvavesiltään Suomen puolella. Noin 75 kilometrin jälkeen jälkeen Lutto jatkaa matkaansa Venäjälle ja lopulta Jäämereen. Tulva-aikaan toukokuun lopussa Luton melonta saattaisi olla aloitettavissa Saariselän kyläkeskuksesta, jonka alta Lutto on vasta aloittanut matkansa [karttalinkki].

Itse lähdin liikkeelle Aittajärveltä 20 km Saariselän alapuolelta, josta rajalle kertyi matkaa noin 50 km ja alamäkeä 65 korkeusmetriä. Alla oleva kuva kertoo Luton kauniista yleisnäkymistä, kyseessä Rajakoski [karttalinkki].

Lue lisää

Melontaretki Tsuokkajoen kanjoniin 4.-10.6.2016

Suomen päälaella sijaitsevasta Tsuokkajoesta (saamelaisittain Cuogga) minulle vinkkasi alunperin Korpijaakko, siis Jaakko Heikka, tunnettu arktisten alueiden eräopas [Korpijaakon blogi].

En tiedä kenenkään meloneen Tsuokkajokea tätä ennen, mutta etenkin kanjoni täytyisi nähdä – siis viimeiset 15 km, jolloin joki putoaa 124 metriä. Ilmiselvää on, että noin jyrkässä rännissä on vesiputouksia. Juuri sopiva jokireitti kesäkuun alkuun, kun vettä riittää pienessä joessa ja hyttyset ja mäkärät eivät ole vielä saapuneet. Alla yksi vesiputouksista [karttalinkki].

Lue lisää

Espoonjoen roskaretki 24.5.2016

Avokanoottiyhdistys on siivonnut Espoonjokea joka toukokuu alkaen vuodesta 2009. Eilen teimme kahdeksannen roskaretken kahteen mieheen (minä ja Henrik Juntunen). Alkuvuosina roskia löytyi paljon enemmän, vuonna 2010 jopa 10 jätesäkkiä. Siitä joki on siistiytynyt, minkä seuraava vuonna 2013 aloittamani kevyt tilasto kertoo:

  • Vuonna 2013 keräsimme 1250 roskaa (keräysalue 4 km)
  • Vuonna 2014 keräsimme 750 roskaa (keräysalue 4 km)
  • Vuonna 2015 keräsimme 300 roskaa (keräysalue 3 km)
  • Vuonna 2016 keräsimme 340 roskaa (keräysalue 2,5 km)

Luvut eivät ole vertailukelpoiset monestakaan syystä, mutta trendi on laskeva. Yhtään isoa roskaa ei tällä kertaa löytynyt (takavuosina polkupyöriä, lastenvaunuja, ostoskärryjä). Reitillä on yksi häpeällinen kohta, Kirkkojärven koulun pohjoispuolella oleva lampare, josta löytyy joka vuosi yli 100 roskaa [karttalinkki]. Kuka ne sinne viskaa, en käy arvailemaan.

Lue lisää

Meikon pienet järvet – Zena oppii kanoottikoiraksi

Retkibloggari Timo Anttalainen [Timon blogi] kyseli mistä saisi avokanootin lainaksi kesän retkiä varten. Ajatus on totuttaa 5-vuotias huskykoira Zena kanoottiin ja retkeillä kaikessa rauhassa Lapin rauhallisilla vesillä.

Hieno unelma, mutta kanootit ovat kovin henkilökohtaisia. Ei niitä noin vain lainailla – varsinkin kun kunnon meloja käyttää kanoottiaan usein. Sitten muistin, että minulla on varastossa hiukan rikkinäinen Grabner-tehtaan kumikanoottimalli XR Trekking vuosimallia 2006. Kelpaisiko se? Kokeilu sovittiin 13.-14.5.2016 Kirkkonummelle Meikon alueelle, jossa oli minulle käymättömiä pikkulampia. Kuvassa Timo ja Zena Korsolammella [karttalinkki].

Lue lisää

Avokanoottiyhdistys Piritajoella 30.4.–1.5.2016

Baltian vappumelonta on Avokanoottiyhdistyksen monivuotinen perinne. Perusajatus on käyttää mahdollinen ylimääräinen vapaapäivä tervehenkisesti retkeillen eikä jäädä Suomeen viinaa juomaan. Koska vappupäivä sattui tänä vuonna sunnuntaihin eikä viikonloppu pidentynyt, kävimme 30.4.–1.5.2016 ”vain” melomassa Tallinnan kupeessa sijaitsevan Piritajoen.

Mutta Piritajoki yllätti. Näin runsaskoskista, vaihtelevaa ja silti kokonaisuudessaan helpohkoa melontajokea on vaikea löytää mistään. Viimeisen 10 km matkalla laskimme erilaisia koskia jatkuvalla syötöllä ja tulimme alas 25 korkeusmetriä.

Lue lisää

Tom of Uganda ja irronnut käsi (filmi)

Tom of Uganda tekee kolmannen filmin. Tällä kertaa mies seikkailee Viron Piritajoella.

Lue lisää

Röda kon ja teoria sokkelin näennäisten jalkojen määrästä

Meloessani Porkkalasta Kivenlahteen 16.4.2016 näin horisontissa jotakin. Röda kon -saarella on hämähäkkimäinen rakennuksen sokkeli, jossa on 10 jalkaa [karttalinkki] [ilmakuva].

Kun meloin lähemmäs, hämähäkillä oli enää 7 jalkaa.

Mitä tapahtui? Miksi jalkojen määrä väheni? Tämä ihmettely sai minut luomaan teorian sokkelin näennäisten jalkojen määrästä.

Lue lisää

Vantaanjoki päästä päähän 2016

Vantaanjoki päästä päähän on kevättulvaretki, jonka ohjaan joka vuosi. Tänä vuonna retki tehtiin lyhennettynä 2.-3.4.2016, sillä tulva oli normaalia pienempi. Lähtö oli Kytäjäntien sillalta [karttalinkki] eikä Riihimäeltä – näin retken alusta lähti pois 17 km. Myllymäen mittapiste näytti melontapäiville virtaamaa 29 m3/s (olisi pitänyt olla vähintään 35 m3/s, jotta olisi kannattanut meloa koko joki kuten viime vuonna).

Kutsuuni vastasi Avokanoottiyhdistyksen verkostojen kautta yhteensä 8 melojaa. Lauantaina klo 10 olimme valmiita lähtöön.

Lue lisää