Ympäristötaiteen kokeiluja 2021

Järjestelen vuoden mittaan luonnonmateriaaleja erilaisilla tavoilla. Tässä lyhyehkö kooste vuoden 2021 kevät-kesä-syyskauden ympäristötaiteen kokeiluista. (Katso myös edellisten vuosien koosteet 2019 ja 2020.)

Kuvituskuvana Suomen nisäkkäitä 3.9.2021 / matriaali havunneulaset ja oksat (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Huomenta Porvoonväylän risteysjyrkänne! – eli tarina siitä, kuinka valloitin pääkaupunkiseudun 15 suurinta eritasoliittymää

Joulukuun 10.–11. päivä 2021 vein eritasoliittymäharrastuksen komeasti maaliin. Leiriydyimme 4 hengen vahvuudella Porvoonväylän ja Kehä III:n risteyksen jyrkänteellä. Näin olin valloittanut pääkaupunkiseudun kaikki merkittävät risteykset 23 kuukauden aikana [karttalinkki] (isompi kuva tässä – 30 sekunnin dronevideo jyrkänteeltä tässä).

Siis mitä? Perusteellinen raportti pääkaupunkiseudun eritasoliittymistä ja niiden yöpymiskelpoisuudesta löytyy tästä kirjoituksesta. Mukavia lukuhetkiä!

Lue lisää

Melontaa Iso-Suonialla – Uudenmaan ja Turun läänin rajalla 7.11.2021

Syksyyn kuuluu uusien järvien valloitus. Uudenmaan ja Turun läänin rajalla olevaa Iso-Suoniaa ja lähijärviä katselin kartalla jo lokakuun alussa. Tuonne täytyy mennä!

Kun sain kaveriksi Mikan, retki toteutui yhden yön taktiikalla: alkuillasta paikalle – illalla kiireetöntä turinaa ja kokkausta telttakodassa kamiinan äärellä – aamulla ja päivällä erämaisten järvien kiertelyä kanootilla.

Kuvituskuvassa Lauklammi, erämaajärvi kahden läänin rajalla, jonka niemestä (Uudenmaan puolelta) voi löytää kauniin leiripaikan [karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Jumppapallogolfin pelikausi 2020–2021

Koronaepidemia muovasi jumppapallogolfin viidennen pelikauden 2020–2021 kulkua. Peliretkiä tehtiin 16 ja vain silloin, kun epidemia oli hiljaisempi (käyrän siniset alueet).

Ai jumppapallogolf eli jpg? Jos et tiedä mistä puhutaan, niin voin kertoa, että olen tämän pirteän ulkoliikuntamuodon toinen keksijä sekä yksi Suomen jumppapallogolfaajat -Facebook-ryhmän ylläpitäjistä (lue lajiesittely täältä).

Tässä kirjoituksessa on:

  • Katsaus pelikauteen 2020–2021
  • Jälkipuintia – miten tasapainoilin koronaviestinnässä?

Oheinen juliste tiivistää pelikauden 2020–2021 toiminnan: 16 peliä, kaikki Pääkaupunkiseudulla. Katso juliste isompana tästä.

Lue lisää

Ruskaretkellä Hammastunturissa jättiläisjumppapallon kanssa 17.–21.9.2021

Minulla on perinne: Joka syyskuu käyn Lapissa patikoimassa jättiläisjumppapallon kanssa.

Tällä kertaa halusin Hammastunturiin, mutta karttaa katsomalla selvisi, ettei sinne ole järkeä kävellä. Jos saapuu Lappiin junalla ja bussilla (kuten minä), Ivalosta joutuu tarpomaan yli 20 km hiekkatietä ennen kuin pääsee maastoon. Hiekkatiellä pallo kuraantuu. Ei näin! Ratkaisu oli selvä: Otan mukaan kanootin. Vesitse pääsen Hammastunturin ääreen jännittävämmin.

Koska retki sisälsi patikointia ja melontaa, kuvituskuvia on kaksi. Pallo hammastunturin pohjoishuipulla 18.9.2021 (isompi kuva tässä) [karttalinkki].


Kanootti Vuostimojärvien välisellä purolla 21.9.2021 (isompi kuva tässä) [karttalinkki].

Lue lisää

Valjohkan melonta 23.–27.7.2021 ja paluu Norjasta Suomeen rajavartioston ohjeistuksella

Heinäkuun 2021 viimeisenä Lapin retkenä meloin 52 kilometriä pitkän Valjohkan, joka laskee Norjan puolelta Tenojokeen.

Valjohka on viehättävä kalaisa pikkujoki, jossa on koskia, mutta kosket eivät ole yhtä vaikeita kuin muissa Norjan joissa. Niinpä Valjohkaa voi suositella myös vähemmän meloneille tai heille, jotka haluavat keskittyä enemmän kalastukseen.

Minulle Valjohka oli paitsi helppo loman viimeinen joki myös keino palata Norjasta takaisin Suomeen (Utsjoelle). Kuvituskuvana ensimmäinen leiripaikkani Valjohkalla (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Epäonnistunut kanoottiretki Lakkojohkalle ja siitä pohjoiseen 18.–21.7.2021

Ifjordfjelletin retken jälkeen lepäsin 2 päivää ja suuntasin pohjoisemmas, jossa on 70 kilometriä pitkä niemimaa ja kaksi jokea: Lakkojohka ja Sattovuonjohka (norjaksi Langfjordelva, Sandfjordelva). Ne on mahdollista läpäistä samalla retkellä, kunhan välin kulkee järvien ja maan kautta (apuna kanoottikärryt).

Retki epäonnistui, kun kolmantena päivänä ongelmat alkoivat kasautua. Neljäntenä päivänä keskeytin.

Kuvituskuva Lakkojohkan loppukilometreiltä, jossa joki kaartelee kohti vuonoa (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Kanootilla Ifjordfjelletin (Norjan Vätsärin) läpi pohjoisesta etelään 11.–15.7.2019

Ifjordfjellet on suomalaisille tuntematon, mutta uskomattoman kaunis Norjan Lapin erämaa täynnä järviä – kuin Suomen Vätsäri, mutta tundraa. Se sijaitsee Utsjoen pohjoispuolella Tenojoen ja Jäämeren välissä.

Ifjordfjellet on patikoijalle helppokulkuinen, sillä maasto on tunturinummea – ei juuri soita eikä kivikkoa matkaa hidastamassa. Kalaisakin Ifjordfjellet kuuluu olevan (emme kokeilleet, mutta tapaamamme kalastajat näin kertoivat).

Kuvituskuva Bordejavrrit-kaksoisjärven kannakselta, jonne on yhden päivän matka päätieltä (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Melontaretki muinaiselle ACR-reitille Kilpisjärvi-Muonio 5.–9.7.2021

Arctic Canoe Race (ACR) oli legendaarinen melontakilpailu, joka järjestettiin 1983–2000 Suomen ja Ruotsin rajalla Kilpisjärvestä Tornioon. Kyseessä on Euroopan pisin vapaasti virtaava jokireitti (537 km, ei voimalapatoja), joten tapahtuma keräsi muinoin melojia ympäri Eurooppaa ja jopa Etelä-Afrikasta ja Australiasta. Kilpailun historiasta kertoo valaisevasti tämä artikkeli. ACR-melonnasta on olemassa ruotsinkielinen Youtube-video, jonka eri kohtiin viittaan jäljempänä.

Nykyään Suomen ja Ruotsin rajalla kulkevia Könkämäenoa ja Muonionjokea melotaan harvoin, joten päätin katsastaa millainen tuo muinainen melontakisan reitti oli. Artikkelin ohessa annan vinkkejä, mitkä joen osat ovat mukavasti melottavissa heille, jotka eivät halua meloa koko reittiä, mutta haluavat laskea reitin parhaita koskia.

Kuvituskuvana Kilpisluspan kuohuja (Kilpisluspa on jokireitin ensimmäinen koski) [karttalinkki].

Lue lisää

Melontaretki Tarvantovaaran erämaahan 27.6.–2.7.2021

Joka kevät merkitsen karttaan Pohjois-Lapin jokia, joita en ole vielä mennyt. Tänä keväänä hoksasin Tarvantovaaran erämaa-alueen [luontoon.fi].

Tarvantovaaran erämaahan pääsee, kun ensin kipuaa ylös Tarvantojoen, käväisee tuntureilla, ja sitten laskee alas Hietajoen. Kalastaakin voi.

Pieniä jokia nämä ovat. Siksi retki pitäisi oikeastaan tehdä kesäkuun alussa heti tulvan jälkeen. Retken lykkääminen saattaa muuttaa kanoottireissun ylen vaivalloiseksi!

Tämä kesäkuun lopun retki tehtiin kahdella kanootilla – 20 kg Grabner XR Trekking ja 3 kg packraft – ja onnistui vähästä vedestä huolimatta suunnitellun aikataulun mukaan. Kuvituskuvana maisema Hietakerolle, jonka alapuolisen Saappajärven rannalla leiriydyimme toiseksi viimeisenä yönä [karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Lue lisää