Retkeilyä pakattavalla kanootilla -artikkelini Melonta ja soudussa 1/2016

Olen melonut pakattavalla kanootilla 16 vuotta, 14 500 kilometriä. Miksi pakattava kanootti? Kirjoitin siitä 5-sivuisen artikkelin Melonta ja soutu -lehteen (numero 1/2016, alla ensimmäinen aukeama).

Artikkeli osoittaa pakattavien kanoottien kätevyyden neljässä tapauksessa (verrattuna koviin kanootteihin): joella, merellä, Etelä-Suomessa yleensä, Lapissa yleensä.

Olen toki käsitellyt aihetta aiemmin – en kuitenkaan printtimediassa. Artikkelin Lappi-tarinakin on tuttu tämän blogin lukijoille: retki Vätsärin läpi Jäämerelle vuonna 2014 suunnistajamestari Henrik Palménin kanssa.

Koko lehtiartikkelin voit lukea tästä.

PS. Mukavampi tietysti lukea lehti paperisena (tilaus täältä tai irtonumerona esim. Helsingin Akateemisesta kirjakaupasta).

Segelskär ja ”täydellinen” tuuli-ikkuna 24.10.2015

Lauantaille 24.10.2015 sattui täydellinen tuuli-ikkuna meloa kumikanootilla Segelskärille. Hemmetin tyhmä ajatus, koska se on ihan ulkomerellä [karttalinkki].

En edes olisi keksinyt mennä Segelskärille, jos pari tuntemaani Helsingin Melojien kajakkimestaria eivät olisi käyneet siellä viikoa aiemmin tunnelmia välittämässä (oli mm. nähty hylje rantakalliolla). Näin se sosiaalinen media toimii – joku tekee ensin jotain ja se toimii inspiraationa muille, jotka tekevät myös.

Kirjoitin tuohon alkuun ”hemmetin tyhmä ajatus”, ja se on varoitukseksi niille, jotka lukevat tätä blogia ja yrittävät mennä Segelskärille, koska minä olen puolestani inspiroinut heitä. Älkää menkö, sillä Segelskär on tosiaankin ulkomerellä.

Lue lisää

Helvetinjärven rengasmelonta 25.-27.9.2015

Kerronpa Avokanoottiyhdistyksen melontaretkestä, jota en suunnitellut. Olin vain mukana – Helvetinjärven kansallispuistossa ilman karttaa [Luontoon.fi-linkki] – kysellen alinomaa yhdistyksen sihteeriltä Pasi Talvitieltä mihin seuraavaksi? Sellaistahan se lampipoukkoilu on, kun tavoite on löytää helpoin kulkutie metsän läpi seuraavaan vesialtaaseen.

Yhteensä meloimme kolmessa päivässä 15 järvellä / lammella. Alla Iso Helvetinjärvi [karttalinkki].

Lue lisää

Melontaretki Vätsärin Routasenkuruun 23.-30.7.2015

Vuoden 2014 Vätsärin läpi Jäämerelle -reissun jälkeen tajusin, ettei tätä valtavaa erämaa-aluetta voi yhdellä retkellä kartoittaa. Varsinkin Routasenkuru [karttalinkki] on kartalla niin silmiinpistävä, että sen läpi on kerran melottava.

Varasin ajaksi heinäkuun lopun 2015. Julkaisin suunnitelman Avokanoottiyhdistyksen foorumilla. Pitkään näytti, etten saa muita yksikkökanootteja seuraksi enkä edes etumelojaa kanoottiin – yksin en halunnut lähteä, sillä isommalla porukalla saa monipuolisempia valokuvia –, kunnes retkiluistelu/melontatuttu Auli soitti kertoen, että toinen retki oli peruuntunut: ”Vieläkö olet lähdössä Vätsäriin?” Suunnitelma käytiin läpi. Mukaan päätettiin ottaa suurempi kumikanoottini, kaksikko.

Alla huippumaisema Routasenkurusta 26.7.2015 klo 22, kun ilta-aurinko valaisee rotkon järviketjua [karttalinkki].

Lue lisää

Melontaretki Käsivarresta Finnmarkiin 27.6.–3.7.2015

Yhä löytyy Lapista minulle uusia melontareittejä, joissa ylitetään vedenjakaja ja saavutetaan harvoin melottu tuntematon joki. Tällä kertaa kolme miestä teki ylityksen Suomen Käsivarren kohdalta (Toriseno) Norjan Finnmarkiin (Kautokeinoelva). Muista vedenjakajia ylittävistä reiteistä tämän etu on, että molemmat joet virtaavat alas – vastavirtaan ei tarvitse mennä.

Torisenoa on toki moni melonut, mutta Kautokeinoelvasta ei tiedetty mitään. Kesäkuun alun Käkkälöjoki-Anarjohka-retkestä oppineena suunnittelin päivittäiset melontamatkat kohtuullisiksi – näin aikaa jäisi ylätunturissa patikointiin, vaikka kosket olisivat vaikeita ja vaatisivat ohi kantamista. (Alla olevassa kuvassa Kautokeinoelvan koskipätkän tyypillinen näkymä, kun joki kulkee kanjonissa.)

Lue lisää

Kaamasjoen koskissa taas 9.-10.6.2015

Melottuani Tuomaksen kanssa Anarjohkan reissun (1.-8.6.2015), jatkoin seuraavana päivänä Karigasniemeltä bussilla kohti Ivaloa. Jäin pois 20 minuutin kuluttua Kaamasmukassa [karttalinkki], jossa minua odotti Tomi, jonka kanssa lähdin melomaan Kaamasjokea.

Olen jo melonut ja kehunutkin Kaamasjokea tässä blogissa vuonna 2013. Koska lähtöpaikka oli nyt eri (2013 lähdin Kielajoelta – nyt Kaamasmukasta), on syytä päivittää tähän artikkeliin uudet havainnot. (Alla olevassa kuvassa Kaamasjoelle tyypillinen leveä koski sekä leiripaikkamme, kalastajien tukikohta, jossa olisi ollut telttasaunamahdollisuus [karttalinkki].)

Lue lisää

Kanootilla Käkkälöjoen kautta Norjan Anarjohkaan 1.-8.6.2015

Norjan Anarjohka saa alkunsa Suomen olkapään/niskan välistä – vedenjakajan siltä puolelta, joka laskee Jäämereen. Millainen helmi on tämä joki, jonka mukaan on nimetty kokonainen kansallispuisto, Norjan Øvre Anárjohka nasjonalpark?

Sitä lähdimme tutkimaan käyttäen kanoottien nousureittinä Käkkälöjokea, joka sijaitsee Suomessa vastaavalla kohdalla. (Alla olevassa kuvassa Anarjohkan Ulvefossen.)

Lue lisää

Melovat vierailijat Arktiksessa (filmi)

Lapin suuret erämaat elävät omaa elämäänsä – me olemme vain vieraita siellä.

Tämän ajatuksen yritän välittää seuraavassa 1:42-mittaisessa retkifilmissä, joka esittelee Suomen olkapään sekä Norjan maisemia 1.–7.6.2015 (Käkkälöjoki–Anarjohka). Kiitos Tuomas Tuomelle avusta.

Lue lisää

Espoonjoen roskaretki 22.5.2015

Avokanoottiyhdistyksellä on perinteensä. Yksi niistä on Espoonjoen roskaretki, jonka toiminta-ajatus on paitsi siivota Espoonjokea (toukokuun loppupuolella), myös tehdä ohessa seurantaa onko työ kannattanut vai ei? Onko joki siistimpi kuin aiempina vuosina? Palaan tähän kirjoituksen lopussa.

Muun muassa alla olevat roskat poimittiin Espoonjoesta perjantaina 22.5.2015.

Lue lisää

Avokanoottiyhdistys Viron Jägalajoella 1.-3.5.2015

Baltian vappumelonta on perinne, jonka käynnistin 2002 ja joka siirtyi Avokanoottiyhdistyksen perinteeksi 2008. Ajatuksena on meloa joka vappuna uusi joki tai pitemmän joen osa. Tällä kerralla tutkimme Tallinnan lähellä olevaa Jägalajokea.

Jägalajoki on hieno ja kirkasvetinen virta, joskin patoja tiheämmin kuin Virossa muuten. Matkalla ohitimme myös Viron korkeimman vesiputouksen, joka menisi näyttävyytensä perusteella myös Suomen vesiputousten kymmenen kärkeen. (Jos Baltian melonta kiinnostaa enemmän, tässä Meloja-lehteen vuonna 2010 kirjoittamani artikkeli.)

Lue lisää