Varangin niemimaalla patikoimassa (taas) 9.-13.9.2016

Heinäkuisesta Varangin niemimaan kävelystä oli kulunut vain 2 kuukautta, kun suuntasin sinne uudestaan. Tavoitteena oli:

  • Käydä alueen lopuilla avoimilla autiotuvilla ja tarkistaa niiden luonne.
  • Tutkia onko mahdollista tehdä kesällä 2017 melontaretki Varangin niemimaalle.
  • Kokea tämä lumovoimainen tundramaisema syksyisessä asussa.

Tuo kaikki onnistui. Kävelin 102 km Komagværistä Båtsfjordiin. Kuvassa jokikanjoni Helheimin autiotuvan lähellä 12.9.2016 [GodTur-karttalinkki].

Lue lisää

Palloilua Lapin erämaassa (filmi)

Tämän 67-sekuntisen kokeellisen filmin, Palloilua Lapin erämaassa, kuvasin pätkissä Lapin reissuni aikana 28.6.–14.7.2016. Niin vähän filmiin uskoin, että lykkäsin leikkausta pelätessäni, että se on aivan joutava. Eipä ole – tosin ei loistavakaan, mutta ”ihan ookoo”. En paljasta enempää – sisältö olkoon yllätys.

Lue lisää

Vaskojoen loppuosan melonta 13.-14.7.2016

Suomen päälaella sijaitseva Vaskojoki melotaan usein Repojoen jatkeena siten, että Repojoki noustaan ylös ja kanootit kannetaan Vaskojoen alkulähteille. Näin päästään Vaskojoen hienoimpaan osaan laskemaan valtavasti koskia. Teimme tämän retken kesäkuussa 2011, minkä jälkeen soitimme taksin Angelin tien sillalle.

Kuinka Vaskojoki olisi jatkunut? Olisiko virta pysynyt yhtä mielenkiintoisena ja koskisena? Tämä pieni tarina kertoo Vaskojoen loppuosasta.

Lue lisää

Varangin niemimaalla patikoimassa 9.-12.7.2016

Varangin niemimaa on tuttu suomalaisille enimmäkseen upeasta Jäämeren tiestä, mahtavista merimaisemista ja linnuista. Vähemmälle huomiolle on jäänyt niemimaan sisäosissa sijaitseva kansallispuisto (Varangin niemimaan kansallispuisto, norjaksi Varangerhalvøya nasjonalpark).

Nähtyäni puiston syvistä jokikanjoneista muutamia hienoja valokuvia, päätin tehdä sinne vaelluksen. Alla esimerkkinä näkymä Sandfjordelvan laaksoon, jossa on retkeilijöille avoin tupa, nimeltään Telegrafhytta [linkki GodTur.no-karttapalveluun].

Lue lisää

Kanootilla Vätsärin läpi Kirkkoniemeen 1.-8.7.2016

Aiempien Vätsärin melontaretkien (2014 ja 2015) jatkoksi mielessä oli kolmas ja vaikein reissu: kuljettaa kanootti Inarijärven pohjoisosan ja Vätsärin erämaan läpi Jäämerelle aina Kirkkoniemeen asti (Kirkenes). Silloin valtakunnan raja ylitetään Rajapään autiotuvan kohdalta ja laskujoeksi Norjan puolella tulee Sandneselva.

Lähdimme kahden hengen tiimillä reitille – etumelojana Auli, jolle kanootin raahaus Vätsärissä oli tuttua jo viime vuodelta.

Alla näkymä Sandneselvan varrella sijaitsevan 13-kilometrisen vuonojärven s-mutkaan. Järven nimi on Sandneslangvatnet, saameksi Vazzejavri [Google maps -linkki].

Lue lisää

Tsarmitunturissa patikoimassa 27.-30.6.2016

Tsarmitunturin pieni erämaa-alue [luontoon.fi-linkki] on jäänyt vuosien varrella mieleen eräkonkareiden nettiin kirjoittamista tarinoista. Kovin moni ei siellä käy, mutta kun siellä käydään, sen vanhoja metsiä kehutaan. Erityisesti mainitaan sellaisia paikkoja kuin Akalauttapää-tunturi, Pahakuru ja Asentolammet. Kaksi autiotupaakin Tsarmitunturissa on sekä tunturipaljakkaa, johon voisi laittaa teltan ja näin välttää hyönteisten häiritsevää parveilua.

Nämä mielikuvat riittivät päätökseen lähteä Tsarmitunturiin. Alla olevassa kuvassa näkymä Pahakuruun, jonka syvyys ja jyrkkyys on suomalaisittain suuri [karttalinkki].

Lue lisää

Luton melonta 26.-27.6.2016

Urho Kekkosen kansallispuiston pohjoisosassa virtaava Lutto on vain latvavesiltään Suomen puolella. Noin 75 kilometrin jälkeen jälkeen Lutto jatkaa matkaansa Venäjälle ja lopulta Jäämereen. Tulva-aikaan toukokuun lopussa Luton melonta saattaisi olla aloitettavissa Saariselän kyläkeskuksesta, jonka alta Lutto on vasta aloittanut matkansa [karttalinkki].

Itse lähdin liikkeelle Aittajärveltä 20 km Saariselän alapuolelta, josta rajalle kertyi matkaa noin 50 km ja alamäkeä 65 korkeusmetriä. Alla oleva kuva kertoo Luton kauniista yleisnäkymistä, kyseessä Rajakoski [karttalinkki].

Lue lisää

Melontaretki Tsuokkajoen kanjoniin 4.-10.6.2016

Suomen päälaella sijaitsevasta Tsuokkajoesta (saamelaisittain Cuogga) minulle vinkkasi alunperin Korpijaakko, siis Jaakko Heikka, tunnettu arktisten alueiden eräopas [Korpijaakon blogi].

En tiedä kenenkään meloneen Tsuokkajokea tätä ennen, mutta etenkin kanjoni täytyisi nähdä – siis viimeiset 15 km, jolloin joki putoaa 124 metriä. Ilmiselvää on, että noin jyrkässä rännissä on vesiputouksia. Juuri sopiva jokireitti kesäkuun alkuun, kun vettä riittää pienessä joessa ja hyttyset ja mäkärät eivät ole vielä saapuneet. Alla yksi vesiputouksista [karttalinkki].

Lue lisää

Jumppapallon seikkailut Tsuokkajoella (filmi)

Tämä 1:47-mittainen retkifilmi esittelee Tsuokkajoen maisemia 4.6.–10.6.2016. Kiitos Mika Sigvartille avusta + melontaseurasta. Jylhä Tsuokkajoki on vähemmän tunnettu melontajoki Suomen päälaella. Filmissä esiintyvä jyrkänne nojaa Gaskkamus Cuokkajavriin [karttalinkki].

Lue lisää

Vedenjakajan yli -artikkelini Retki-lehdessä 3/2016

Olen melonut 8 kertaa vedenjakajan yli Lapissa vuosina 2011-2015. Nämä ovat uskomattoman hienoja retkiä – hienoimpia mitä olen tehnyt. Mitä kaikkea tällaiset retket vaativat? Kirjoitin siitä 10 sivun artikkelin Retki-lehteen (numero 3/2016, alla ensimmäinen aukeama).

Lehtiartikkeli käy läpi tekniikat sekä antaa runsaasti vinkkejä. Lopussa on luettelo 16 reitistä, joissa ylitetään vedenjakaja Suomen Lapissa (reittiluettelo ja luetteloon liittyvä kartta eivät ole mukana lehden paperiversiossa).

Lue artikkeli tästä.

Lisätietoa ja kuvia tekemistäni 8 vedenjakajareitistä löydät alta (kirjaimet kuten artikkelissa – linkki avaa yksityiskohtaisen retkitarinan):

Lisäksi olen melonut Lapin Vätsärissä Routasenkurun läpi vedenjakajan yli ja takaisin, mutten laskenut sitä muiden reittien joukkoon, koska palasimme alkupisteeseen.

Käytän tilanteen hyväksi ja kiitän 13 henkilöä, joiden kanssa olen nämä reitit tehnyt (aakkosittain): Antti H, Auli K, Esko K, Henrik P, Juha F, Ilkka S, Marko P, Marko T, Mika S, Risto V, Tiina K, Timo A, Tuomas T. Suurin osa kuuluu Avokanoottiyhdistykseen, jonka puitteissa näitä retkiä järjestän.

Yhtään reittiä en ole melonut yksin. Sen takia näitä tarinoita kirjoitan, että saisin lopuillekin Lapin vedenjakajareiteille hyviä reissukavereita.

Vielä kahdeksan vedenjakajareittiä jäljellä. Niihin tarvitsen 4 tai 5 vuotta?