Retkellä, tavalla tai toisella
11.08.2023 2 kommenttia
Käkkälö- ja Ounasjoki ovat keskeisiä Lapin jokia, mutten ole melonut kumpaakaan jokea kokonaan. Retken tavoite oli meloa puuttuvat pätkät ja ottaa edustavia valokuvia molemmista joista.
Kuvituskuva alla: Hetta-Pallas-vaellusreitin tunturit näkyvät upeasti Käkkälöjoelle ja Ounasjoelle. Kuvassa Ounastunturi [karttalinkki] (isompi kuva tässä).
10.07.2023 4 kommenttia
Käsivarren erämaat ovat Suomen vaativin melontakohde. Paikkasin aukon omassa sivistyksessä ja meloin Valtijoen, joka on Käsivarren joista vaativin. Valtijoelle saavuin Norjasta kanoottikärryjen kanssa ja jatkoin edelleen Poroenon ja Lätäsenon kautta Kaaresuvantoon.
Kuvituskuvana vesiputous Valtijoessa [karttalinkki]. Yhteensä Valtijoessa on 6 paikkaa, jossa kanootti kannetaan vesiputouksen tai liian vaativan kosken ohi (isompi kuva tässä).
01.07.2023 1 kommentti
Kävin Reisaelvalla 2018 (tarina siitä) – ja ihastuin mahtavaan kanjoniin ja vesiputouksiin. Silloin tulin Reisaelvalle hankalasti ”yläkautta” Suomen rajan yli. Tällä retkellä selvitin helppoa mahdollisuutta lähestyä kanjonia meren puolelta: pääseekö (pakattavalla) avokanootilla katsomaan vesiputouksia vai ei?
Kuvituskuva: Reisaelvalla sijaitseva Mollisfossen on Pohjois-Norjan korkein vesiputous, 269 metriä (isompi kuva tässä).
21.06.2023 4 kommenttia
Innoitus tähän retkeen tuli kahdesta asiasta:
Jotta nämä onnistuivat yhdessä retkessä, piti meloa myös vanhoja tuttuja reittejä ja nousta kolmea jokea ylös.
Kuvituskuvana maisema Huuvaäytsin rotkolaaksosta, jossa harva on käynyt [karttalinkki] (isompi kuva tässä).
11.12.2022 2 kommenttia
Luennoin 22.11.2022 verkossa aiheena Kepeää ja rankkaa Lapin melontaa.
Kyseessä oli Tunturilatu-yhdistyksen susivaliokunnan webinaari – hosteina Mikko Suominen ja Hanna Sinilehto.
Mikko Suominen jälkikäsitteli esitelmän YouTube-videoksi: esitelmä (1 h 8 min) ja kysymyksiä ja vastauksia (33 min).
20.09.2022 2 kommenttia
Tämä oli neljäs vuosi, kun tein syyskuun Lapin retken jättiläisjumppapallon kanssa. Tällä kertaa vein pallon Urho Kekkosen Kansallispuistoon [luontoon.fi]. Tein retkestä myös fiktiivisen 4½ minuutin videon.
Kuvituskuvassa Paratiisikuru, monen mielestä Suomen kaunein paikka. Kun tarkasti katsoo, oranssi jumppapallo näkyy järven oikealla reunalla (isompi kuva tässä) [karttalinkki].
31.08.2022 2 kommenttia
Utsjoki on nimeltään tuttu kaikille suomalaisille. Kyllä se kerran elämässä kuuluu päästä päähän meloa. Niin lähdin Utsjoen latvavesiä tutkimaan.
Kuvituskuvassa Mierasjärvi, Utsjoen pääuoman pisin järvi (isompi kuva tässä).
22.08.2022 4 kommenttia
Heinäkuun viimeinen Norjan melontaretki alkoi paikasta nimeltä ”Garggoluobbal”. Jälleen jotain uutta.
Olen kolunnut Lapin jokireittejä määrätietoisesti 10 vuotta. Tällä retkellä ajatus tiivistyi. Minun Lappi on kuin metron linjakartta. Garggoluobbalista tullaan Suossjavriin, jossa Vuottasjohka yhtyy Iesjohkaan, jatkuu edelleen Karasjohkaan, josta Tenojokea alavirtaan Utsjoelle tai ylävirtaan Karigasniemelle. Verkosto, josta syntyy Lapin jokireittien linjakartta (artikkelin lopussa ensimmäinen versio).
07.08.2022 Jätä kommentti
Luostejohka on yksi Norjan keskisuuria pohjoisia jokia. ”Luoste” on suomeksi ”lohi” ja sen mukaan on nimetty Jäämeren rannalla sijaitseva Lakselvin kaupunki, jonka läpi kalaisa Luostejohka virtaa.
Kuvituskuvassa Luostegorzi-kanjonin yläosan vesiputous (isompi kuva tässä).
19.07.2022 Jätä kommentti
Olen tutkinut antaumuksella Suomen ja Norjan jokia viimeiset 10 vuotta. Harva lienee kuullut Repparfjordelvasta (Riehpovuonjohka) Hammerfestin kunnassa, mutta minulle se oli kartalla juuri sopiva: tarpeeksi leveä ja pitkä (50 km), putoaa merta kohti melko tasaisesti (5 m/km) ja joen molempiin päihin pääsee bussilla. Siis tutkimisen arvoinen ja loppujen lopuksi mahtava kaunis koskijoki.
Kuvituskuvassa komea Guovzagorzi – toinen kahdesta vesiputouksesta, joiden ohi kannoin kanootin retken aikana (isompi kuva tässä).
Avisuora 