Vantaanjoki päästä päähän 29.–30.3.2025

Melon joka kevät Vantaanjoen viikonloppuretkenä koko pituudelta – tai osittain, jos tulvatilanne ei ole hyvä. Vuonna 2025 tulvatilanne oli huono, sillä lumet olivat sulaneet jo helmikuussa. Virtaama oli 16 vuoden aikajakson toiseksi heikoin 10 m3/s (graafi: Myllymäen mittapisteen virtaama melontaviikonloppuna).

Lähdin liikkeelle Hyvinkäältä Kytäjäntien sillalta (en Riihimäeltä), jolloin matkaa merelle tulee 76 km. Tänä vuonna meloin reitin yksin, sillä muut eivät kutsuuni tarttuneet.

Kuvituskuva: Ajoittaiset esteet ovat tärkeä osa Vantaanjoen retken keväthuumaa – tylsää olisi meloa 76 km ilman hankaluuksia.

Vantaanjoki päästä päähän 2024

Kevät alkaa Vantaanjoella. Tänä vuonna tulvamelontakutsuun vastasi Maija, ei muita. Hyvällä tulvalla Riihimäeltä merelle (94 km) ehtii kahdessa päivässä. Tulva oli sopivan hyvä, kun meloimme reitin 13.–14.4.2024.

Kuvituskuvana Palojoen yhtyminen Vantaanjokeen [karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Vantaanjoki päästä päähän 2023

Kevään ensimmäisen pitkän melontaretken teen aina Vantaanjoelle. Se on helppo valinta: Vantaanjoki on jäästä vapaa heti, kun kevättulva on ohi. Tällä kertaa retkelle lähti 4 henkeä, 3 kanoottia.

Kuvapainotteisen retkikertomuksen pääkuva: hupailua ateriatauolla [karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Vantaanjoki päästä päähän 2022

Kutsun keväisin kaverimelojia Vantaanjokeen. Koko joki Riihimäeltä merelle (93 km) sujuu 2 päivässä, kunhan tulva on iso. Vuoden 2022 tulvahuippu osui pääsiäiseen ja oli suurin 9 vuoteen. Meloimme kolmen hengen ryhmänä Riihimäeltä merelle ja edelleen Kulosaaren metroon 15.–16.4.2022.

Kuvituskuvana Leposaaren hautausmaan ranta, jonne melonta päättyi 200 metrin jääkentän ylityksen jälkeen [karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Vantaanjoki päästä päähän 2021

Melon joka kevät Vantaanjoen niin aikaisin keväällä kuin mahdollista. Jos tulva on hyvä, lähden Riihimäeltä, jolloin matkaa merelle kertyy 93 km. Tänä vuonna lumitalvi ja tulva olivat runsaat – niinpä meloin Riihimäeltä merelle 2.–3.4.2021.

Toki kutsuin Vantaanjoelle kanssani muita melojia Asiaa Avokanooteista -Facebook-ryhmässä – mutta lopulta peruin kutsun, koska Suomen koronatilanne huononi maaliskuussa.

Kuvituskuvana Linnanojan laavu, jossa olin yötä [karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Vantaanjoki päästä päähän 2019

Etelä-Suomen pitkistä joista Vantaa on ensimmäinen, joka aukeaa keväällä melottavaksi. Sen pääuomassa ei ole isoja jääkantisia järviä, niinpä joelle voi lähteä heti huipputulvan jälkeen.

Mutta mutta. Maaliskuussa (23.-24.3.2019) en ole aiemmin koko Vantaata melonut. Talven viime rippeet koettelivat retkeläisiä kuten kuvassa: 200-metrisen Arolammin jääkannen läpi kulkeva vesiura on vain 5 cm levyinen [karttalinkki].

Lue lisää

Vantaanjoki päästä päähän 2018

Kutsun joka kevät melojia kanssani Vantaanjoelle, kun tulva on parhaimmillaan. Vuoden 2018 virtaamaennuste oli niin lupaava, että ensimmäisen kerran sitten 2015 tohdimme lähteä Riihimäeltä asti – matkaa merelle tulisi 2 päivässä 93 kilometriä.

Melonta tapahtui viikonloppuna 14.-15.4.2018. Kuvassa kolmen hengen tiimi sunnuntaiaamuna klo 7 puolimatkassa: Linnanojan laavu, yöpymispaikkamme [karttalinkki].

Lue lisää