Retkellä, tavalla tai toisella
19.10.2020 Jätä kommentti
Syksy on parasta aikaa tutustua kanooteilla Uudenmaan järvisokkeloihin. Yksi usean järven labyrintti sijaitsee Raaseporissa: Västerbyn ulkoilualue eli Grabbskog Storträsketin ympäristö [pdf-kartta Västerbyn ulkoilualueesta].
Kuvituskuvassa kaksi kanoottia Grabbskog Storträsketin laavulla [karttalinkki] (isompi kuva tässä).
07.09.2020 Jätä kommentti
Toukokuussa 2020 meloin kumikanootilla Espoosta Turkuun sisämaareittiä (8 päivää).
Elokuussa oli vuorossa paluu takaisin kotiin meritse. Kuinka kumikanootti selvisi meriretkestä (3 viikonlopun aikana), siitä kerron tässä artikkelissa.
Huom! Joidenkin kuvien asettelu tökkii, koska en osaa vielä käyttää WordPressin uutta block-editoria. Auts.
Kuvituskuvana kumikanootin iltahetki Tallholmenin kauniilla kallioniemekkeellä Raaseporissa 15.8.2020 [karttalinkki] (isompi kuva tässä).
28.08.2020 2 kommenttia
Vuoden 2020 viimeinen Lapin melontaretkeni oli kerrassaan monipuolinen: koko Tenojoki (siinä sivussa Paistunturissa Nilijoki) sekä uusi reitti kanootilla Varangin niemimaan halki. Pitkä reitti (365 kilometriä) sivusi kymmentä aiempaa Lapin retkeäni – yhdistäen ne osaksi samaa reittiverkostoa.
Retkikertomus on pitkä ja tihenee loppua kohti, sillä jouduin tosissaan koetukselle sekä Jäämeren olosuhteiden että norjalaisen virkamiehen kanssa.
Kuvituskuva on Varangin niemimaalta, jossa olen juuri saapunut Sandfjordelvalle noustuani tätä ennen Austerelvan (isompi kuva tässä) [Norgeskart.no-karttalinkki].
15.07.2020 6 kommenttia
Pohjois-Norjassa Lakselvin (Lemmijoen) lähellä on Stabbursdalenin kansallispuisto (suomeksi Rautusvuoman kansallispuisto), jossa on useita yli 1000 metriä korkeita tuntureita. Teimme Henrik Palménin kanssa melontaretken Stabburselvalle, joka kiertää kansallispuiston.
Retki oli uudella tavalla rankka, sillä joelle pääsy vaati ensin kanoottien kuljettamista mönkijäuraa pitkin yli 40 km, välineenä kanoottikärryt.
Kuvituskuva toisen retkipäivän lounastauolta, jossa olemme edenneet Leavnnjasjavrille, 453 metriä merenpinnasta – oikealla 1026 metriä korkea Vaddasgaisa (isompi kuva tässä) [Norgeskart-karttalinkki].
14.06.2020 11 kommenttia
Kun koronaepidemian takia Lappiin ja varsinkaan Norjaan ei kesäkuun alussa päässyt (esim. ei yöjunia), päätin tehdä alkukesän suuren melontareissun etelässä: melon kotoa (Espoosta) Turkuun sisämaareittiä mm. Nuuksion, Karkkilan ja Liesjärven järviylänköjen kautta (sitten Loimijoki ja Aurajoki).
Retken ajatus oli sama kuin pääsiäisenä melomani ”suurympyrä” Pääkaupunkiseudun ympäri, paitsi että nyt en palaisi merta pitkin kotiin.
Perusteellisen karttojen tutkinnan jälkeen olin vakuuttunut, että noin 275 km pitkä retki onnistuu 8 päivässä – kunhan ensin hankin uudet kanoottikärryt, sillä maasiirtymiä kertyy runsaasti.
Kuvituskuva Jokioisista, jossa olen kiertämässä uusien kärryjen kanssa lankatehtaan aluetta Maaseutu- ja kotieläinpuisto Elonkierron alueella [karttalinkki] (isompi kuva tässä).
20.05.2020 Jätä kommentti
Avokanoottiyhdistys aloitti keväiset roskaretket Espoonjoella 2009. Tänä vuonna roskienkeruuseen osallistui 5 melojaa.
Roskien määrä vaihtelee vuosittain. Ikävä kyllä tällä kertaa Espoonjoesta löytyi tavallista enemmän roskaa. Uskon sen johtuvan helmikuun 2020 suurtulvasta, joka on kelluttanut jokeen styroksia ja muuta rakennusjätettä kauempaakin rannoilta.
Kuvituskuva: Myös yksi suuri roska löytyi. Jää Espoon ympäristökeskuksen vastuulle nostaa tämä soutuveneen hylky pois Espoonjoesta, sillä meidän välineet eivät siihen riittäneet [soutuveneen karttalinkki].
07.05.2020 7 kommenttia
Avokanoottiyhdistys retkeilee Baltiassa joka vappu.
Koronaepidemian takia se ei tänä vuonna käynyt päinsä, sillä taudin leviämisen estämiseksi henkilöliikenne Suomen ja Viron välillä on katkaistu.
Vappuperinnettä jatkaakseni kutsuin melojia paikkaan, joka minua kiinnosti: 3 päivää Uudellamaalla, Fiskarsin jylhällä järviylängöllä (mutta max 8 henkeä).
Ei tämä aivan helppo retki ollut, sillä 10+ järven takia kanootteja piti kärrätä hiekkateitä pitkin enemmän kuin tarpeeksi.
Kuvituskuva: Jyrkänne Horsmajärvellä [karttalinkki].
05.05.2020 Jätä kommentti
Ei sitä usein näin pienestä lehtijuttuun pääse (Laitilan Sanomat 5.5.2020, sivu 8). Isompi kuva artikkelista tässä.
Kun koronaviruksen leviämisen estämiseksi pystytetty Uudenmaan eristys oli päättynyt 15.4.2020 (kestettyään 19 päivää), sain siitä viikon kuluttua kyytitarjouksen Laitilaan, Varsinais-Suomeen.
Laitilassa olisi pieni tapahtuma lauantaina 25.4.2020, Sirppujokilasku, järjestäjänä paikallinen melonta-aktiivi Jari Kiveinen.
Mikä ettei? Aivan pienet tapahtumat ovat korona-aikaan sallittuja (alle 10 henkeä). [Sirppujoen karttalinkki]
24.04.2020 12 kommenttia
Kun koronaepidemia oli päällä ja Suomen hallitus sulkenut Uudenmaan rajat, aloin miettiä, että pääsiäisenä 2020 on oikea aika meloa ”suurympyrä” eli kiertää kanootilla miljoona ihmistä. Julkaisin suunnitelmasta Facebookissa oheisen kuvan.
Asun Kivenlahdessa kuvan keskellä. Siitä voisin meloa => Helsinki => Vantaanjoen suu => Vantaanjoki ylös Seutulaan => Lepsämänjoki ylös => jossain vaiheessa ryhdyn kärräämään kanoottia tietä myöten => Salmijärvi => Poikkipuoliainen => Siuntionjoki alas => Pikkala => Upinniemen ja Porkkalanniemen kierto => Kivenlahti.
180 kilometrin ympyräreitti. Laskin, että 5 päivää riittää. Otin torstain 9.4.2020 lomapäiväksi ja muut päivät ovat pääsiäislomaa. Myös onnea tarvitsisin, sillä tuulten kanssa ei ole kylmällä merellä leikkimistä.
Retki onnistui, vaikka mokasin kaksi kertaa pahasti ja kerran jouduin muuten hankaluuksiin. Tarinassa on runsaasti vinkkejä, kuinka sinä voit tehdä saman retken ja välttää tekemäni virheet. (Kuvituskuvana vähän tunnettu Lakistonjoen vesiputous, joka tosin tänä keväänä ei ollut komeimmillaan [karttalinkki].)
26.03.2020 Jätä kommentti
Vantaanjoki päästä päähän on jokakeväinen tulvamelontaretki, jonne kutsun mukaan muita melojia. Tällä kertaa (21.–22.3.2020) sain meloa yksin, koska kaksi asiaa: kylmä sää ja Suomeen levinnyt koronavirusepidemia.
Kuvituskuvana Vantaanjoen alkukevään kaunista peltomaisemaa.
