Retkellä, tavalla tai toisella
19.04.2018 2 kommenttia
Kutsun joka kevät melojia kanssani Vantaanjoelle, kun tulva on parhaimmillaan. Vuoden 2018 virtaamaennuste oli niin lupaava, että ensimmäisen kerran sitten 2015 tohdimme lähteä Riihimäeltä asti – matkaa merelle tulisi 2 päivässä 93 kilometriä.
Melonta tapahtui viikonloppuna 14.-15.4.2018. Kuvassa kolmen hengen tiimi sunnuntaiaamuna klo 7 puolimatkassa: Linnanojan laavu, yöpymispaikkamme [karttalinkki].
16.11.2017 Jätä kommentti
Teijon kansallispuisto perustettiin vuoden 2015 alussa. Etelä-Suomessa sijaitsevassa Teijossa on erämaisia järviä, mutta merikin on lähellä.
Vaikka sadetta oli tiedossa, päätettiin tehdä kahteen mieheen tutkimuksellinen melontaretki välineinä kumikanootti ja packraft. Päämäärä oli selvittää alueen palveluja ja etenkin reittejä – mitä kautta voi kätevimmin nousta kanootilla mereltä järville ja palata takaisin merelle.
Kuvituskuvana kota Tiirasaaren hienolla tulipaikalla [karttalinkki]. Salon kaupungin valot värittävät pilvistä pohjoistaivasta.
07.09.2017 Jätä kommentti
Selkämeren kansallispuisto sijaitsee maamme länsirannikolla 120 km pitkänä kaistaleena Rauman ja Porin edustalla. Sain vinkin, että kansallispuiston pohjoisosassa sijaitseva Ouran saaristo kannattaisi tarkistaa, niinpä teimme sinne melontaretken 2.–3.9.2017.
Kartalla 4 x 4 kilometrin kokoinen Ouran saaristo näyttää somalta kuin kasa kivenmuruja peilipinnalla [karttalinkki]. Kivikkoinen tämä ulkosaaristo tosiaan on mutta paljon muutakin. Majoitusta tarjoavat vanha luotsiasema Ouraluodolla sekä saarten tulipaikat ja laavut. Syyskuun alun meloja nauttii myös tyrnipensaista sekä ylimalkaan karusta luonnosta, josta saa virikettä luoviin valokuviin. 🙂
13.08.2017 10 kommenttia
Heinäkuun Lapin retken kolmas osa vei minut Norjaan Varangin niemimaalle: nousen ylös Komagelvan, lasken alas Sandfjordelvan.
Tiesin reitin (varsinkin Sandfjordelvan) visuaalisesti upeaksi ja sitä se totisesti oli – olinhan nähnyt molemmat joet aiemmilla Varangin patikoinneilla (2016 heinäkuu ja syyskuu). Lisäksi arvelin reittiä sen verran helpoksi, että tänne voi joskus kutsua kokemattomampiakin melojia. Siinä olin väärässä: töitä sain tehdä enemmän kuin tarpeeksi.
05.08.2017 1 kommentti
Melottuani Karasjoen lähdin valloittamaan lähellä Suomen rajaa sijaitsevaa Norjan Rastigaisa-suurtunturia, 1067 metriä.
Rastigaisalle mennäkseen on ylitettävä Darjohka-puro, jonka arvelin olevan tulvassa. Puron yli kahlaus ei huvittanut – sen sijaan ajattelin käyttää kanoottia: Nousen ensin Leavvajohkaa (Levajok) ylös pari kilometriä, minkä jälkeen melon sen yli. Sitten patikoin Rastigaisalle. Se oli totisesti helpommin sanottu kuin tehty…
31.07.2017 16 kommenttia
En löytänyt melontakaveria Lappiin heinäkuulle 2017. Kun ei tarvinnut neuvotella kenenkään kanssa sopivasta reitistä, päätin meloa yksin pisimmän tietämäni vedenjakajareitin: nousen ylös Käkkälö-Suukisjoen Norjan rajalle, lasken alas Karasjoen.
Tämä reitti oli lopulta rankin melontaretkeni ikinä. Ja Karasjoki on Lapin kovin joki, mitä tulen tässä artikkelissa monipuolisesti kuvaamaan.
02.07.2017 12 kommenttia
Olin jo pitkään katsellut melontareittiä Kaldoaivin erämaa-alueen läpi: nousta Vaijoki ylös, laskea Pulmankijoki alas.
Helppo tämä reitti ei olisi, sillä Pulmankijoki laskee 30 km aikana 230 metriä. Vesiputouksia varmasti on ja kantotaipaleita niiden ohi, mutta jos aikaa varataan riittävästi, retki onnistuu.
Kuvassa Pulmankijoen pääuoman suurin vesiputous, jonka putouskorkeus on yli 10 metriä – tässä näkyvissä vain sen yläosa [karttalinkki].
30.05.2017 Jätä kommentti
Avokanoottiyhdistys on siivonnut Espoonjokea vuodesta 2009 lähtien. Siivous tehdään toukokuussa, kun tulvat ovat ohi ja roskat paljastuneet jokien reunoilla. Huutelin 29.5.2017 retkelle kaveria Avokanoottiyhdistyksen palstalla, muttei tärpännyt (tätä ei voi tehdä etumelojan kanssa – yksiköllä keräys on tehokkaampaa). Keräsin siis yksin. Tilastoa:
Tilasto ei ole vertailukepoinen monestakaan syystä. Trendin laskeva suunta on kuitenkin selviö ja hieno asia, vaikka roskat eivät koskaan lopu.
23.05.2017 2 kommenttia
”Leppeät tuulet Suomenlahdella viikonloppuna. Harkinnassa pitempi retki ulkomerellä ja riuskan etumelojan pestaus…”
Näin kuulutin sosiaalisessa mediassa torstaina. ”Kiinnostaa vierailu kumikanootilla Sadeln-ulkoluodolla”, jatkoin. Tuuliennuste täydellinen, heikkoa myötätuulta Kopparnäsistä Sadelnille [karttalinkki], sitten tuuli kääntyy, myötätuulessa takaisin. Houkuttelu tepsi. Reissuun lähti neljä melojaa, kaksi avokanoottikaksikkoa.
Kuten kuvasta näkyy keli ulkomerellä oli ennusteen kaltainen, siis helppo (kuva Inkeri Salmenlinna).
06.05.2017 10 kommenttia
Baltian vappumelonta tehdään vappuna, oli sää mikä vain. Vuonna 2017 saatiin sellaista säätä, etten ole ennen kokenut. Jos tämä retki olisi ollut Suomessa, olisin peruuttanut koko jutun. Haastava sää koetteli mutta hieno reissu minulle ja taisi olla 8 muullekin Avokanoottiyhdistyksen melojalle.
Avisuora 