Epäonnistunut kanoottiretki Lakkojohkalle ja siitä pohjoiseen 18.–21.7.2021

Ifjordfjelletin retken jälkeen lepäsin 2 päivää ja suuntasin pohjoisemmas, jossa on 70 kilometriä pitkä niemimaa ja kaksi jokea: Lakkojohka ja Sattovuonjohka (norjaksi Langfjordelva, Sandfjordelva). Ne on mahdollista läpäistä samalla retkellä, kunhan välin kulkee järvien ja maan kautta (apuna kanoottikärryt).

Retki epäonnistui, kun kolmantena päivänä ongelmat alkoivat kasautua. Neljäntenä päivänä keskeytin.

Kuvituskuva Lakkojohkan loppukilometreiltä, jossa joki kaartelee kohti vuonoa (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Kanootilla Ifjordfjelletin (Norjan Vätsärin) läpi pohjoisesta etelään 11.–15.7.2019

Ifjordfjellet on suomalaisille tuntematon, mutta uskomattoman kaunis Norjan Lapin erämaa täynnä järviä – kuin Suomen Vätsäri, mutta tundraa. Se sijaitsee Utsjoen pohjoispuolella Tenojoen ja Jäämeren välissä.

Ifjordfjellet on patikoijalle helppokulkuinen, sillä maasto on tunturinummea – ei juuri soita eikä kivikkoa matkaa hidastamassa. Kalaisakin Ifjordfjellet kuuluu olevan (emme kokeilleet, mutta tapaamamme kalastajat näin kertoivat).

Kuvituskuva Bordejavrrit-kaksoisjärven kannakselta, jonne on yhden päivän matka päätieltä (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Melontaretki muinaiselle ACR-reitille Kilpisjärvi-Muonio 5.–9.7.2021

Arctic Canoe Race (ACR) oli legendaarinen melontakilpailu, joka järjestettiin 1983–2000 Suomen ja Ruotsin rajalla Kilpisjärvestä Tornioon. Kyseessä on Euroopan pisin vapaasti virtaava jokireitti (537 km, ei voimalapatoja), joten tapahtuma keräsi muinoin melojia ympäri Eurooppaa ja jopa Etelä-Afrikasta ja Australiasta. Kilpailun historiasta kertoo valaisevasti tämä artikkeli. ACR-melonnasta on olemassa ruotsinkielinen Youtube-video, jonka eri kohtiin viittaan jäljempänä.

Nykyään Suomen ja Ruotsin rajalla kulkevia Könkämäenoa ja Muonionjokea melotaan harvoin, joten päätin katsastaa millainen tuo muinainen melontakisan reitti oli. Artikkelin ohessa annan vinkkejä, mitkä joen osat ovat mukavasti melottavissa heille, jotka eivät halua meloa koko reittiä, mutta haluavat laskea reitin parhaita koskia.

Kuvituskuvana Kilpisluspan kuohuja (Kilpisluspa on jokireitin ensimmäinen koski) [karttalinkki].

Lue lisää

Melontaretki Tarvantovaaran erämaahan 27.6.–2.7.2021

Joka kevät merkitsen karttaan Pohjois-Lapin jokia, joita en ole vielä mennyt. Tänä keväänä hoksasin Tarvantovaaran erämaa-alueen [luontoon.fi].

Tarvantovaaran erämaahan pääsee, kun ensin kipuaa ylös Tarvantojoen, käväisee tuntureilla, ja sitten laskee alas Hietajoen. Kalastaakin voi.

Pieniä jokia nämä ovat. Siksi retki pitäisi oikeastaan tehdä kesäkuun alussa heti tulvan jälkeen. Retken lykkääminen saattaa muuttaa kanoottireissun ylen vaivalloiseksi!

Tämä kesäkuun lopun retki tehtiin kahdella kanootilla – 20 kg Grabner XR Trekking ja 3 kg packraft – ja onnistui vähästä vedestä huolimatta suunnitellun aikataulun mukaan. Kuvituskuvana maisema Hietakerolle, jonka alapuolisen Saappajärven rannalla leiriydyimme toiseksi viimeisenä yönä [karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Avisuorablogin juhlaretki – kanootilla Avisuora-kohteisiin sekä Rotkojärvelle ja Ivalojoelle 5.-11.6.2021

Nimesin 9 vuotta sitten tämän blogin ”Avisuoraksi”. Nimi Avisuora tulee tunturista, joesta, solasta (gorsa) ja kammista, jotka sijaitsevat Ivalojoen latvalla. Tein 10-vuotisjuhlaretken nähdäkseni ne (vasta tarkistus palautti mieleen, että olikin 9 vuotta – auts) ja samalla:

  • nousin köysillä Repojoen
  • kävin upealla Rotkojärvellä
  • laskin kanootilla Ivalojoen neljännen kerran

Artikkeli sisältää selkeän kuvasarjan miten jokea noustaan köysiavusteisesti.

Kuvituskuvassa upea Rotkojärvi, jossa harvemmin käydään ja vielä harvemmin melotaan [karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Jättiläisjumppapallo Hetta-Pallas-polulla 10.–13.9.2020

Kävelin jättiläisjumppapallon kanssa 10.–13.9.2020 Hetta-Pallas-reitin, joka on Suomen suosituin vaelluspolku – ja sitten kävelin edelleen Jerisjärvelle, jonne saavuin 14.9.2020.

Kyseessä oli sosiaalinen koe:

  • Kuinka moni kysyy miksi? Miten keskustelu jatkuu?
  • Jaksanko vastata kysymyksiin ärtymättä? Säilyykö asiakaspalveluasenne?

Ruskaakin Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa oli. Kuvituskuvana maisema Suastunturilta kohti Lumikeroa 12.9.2020 [karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Melontaretki Karigasniemeltä Hamningbergiin (Varangin niemimaan koilliskärkeen) 16.–27.7.2020

Vuoden 2020 viimeinen Lapin melontaretkeni oli kerrassaan monipuolinen: koko Tenojoki (siinä sivussa Paistunturissa Nilijoki) sekä uusi reitti kanootilla Varangin niemimaan halki. Pitkä reitti (365 kilometriä) sivusi kymmentä aiempaa Lapin retkeäni – yhdistäen ne osaksi samaa reittiverkostoa.

Retkikertomus on pitkä ja tihenee loppua kohti, sillä jouduin tosissaan koetukselle sekä Jäämeren olosuhteiden että norjalaisen virkamiehen kanssa.

Kuvituskuva on Varangin niemimaalta, jossa olen juuri saapunut Sandfjordelvalle noustuani tätä ennen Austerelvan (isompi kuva tässä) [Norgeskart.no-karttalinkki].

Lue lisää

Melontaretki Stabbursdalenin kansallispuistoon (Stabburselvalle) 6.–12.7.2020

Pohjois-Norjassa Lakselvin (Lemmijoen) lähellä on Stabbursdalenin kansallispuisto (suomeksi Rautusvuoman kansallispuisto), jossa on useita yli 1000 metriä korkeita tuntureita. Teimme Henrik Palménin kanssa melontaretken Stabburselvalle, joka kiertää kansallispuiston.

Retki oli uudella tavalla rankka, sillä joelle pääsy vaati ensin kanoottien kuljettamista mönkijäuraa pitkin yli 40 km, välineenä kanoottikärryt.

Kuvituskuva toisen retkipäivän lounastauolta, jossa olemme edenneet Leavnnjasjavrille, 453 metriä merenpinnasta – oikealla 1026 metriä korkea Vaddasgaisa (isompi kuva tässä) [Norgeskart-karttalinkki].

Lue lisää

Melontaretki Altajoen kanjoniin 27.–30.6.2020

Koronaepidemian laannuttua Suomen ja Norjan raja avautui 15.6.2020. Tämä ratkaisi lomasuunnitelman: suunta otetaan Altajoen kanjoniin, jonka jylhää maisemaa olin ihaillut tätä ennen vain muiden retkeilijöiden jakamissa valokuvissa.

Melonnallisesti kanjoni ei olisi vaikea – sen olin ennakkoon tutkinut – mutta työtä retki teettäisi, sillä Altan patoallas pitää ohittaa kantamalla. Sain houkuteltua etumelojaksi Maijan, joka ei ollut tätä ennen koskia laskenut.

Kuvituskuvana huippunäkymä Altan kanjoniin, jonka piirteitä saimme tarkastella ilta-auringossa. Kuva on otettu dronen avulla (isompi kuva tässä) [Norgeskart-karttalinkki].

Lue lisää

Lumipiirrosloma Muonion Jerisjärvellä 15.–17.2.2020

Etelässä ei ole lunta – niinpä lähdin Lappiin Muonioon kolmen päivän talvilomalle. Tavoite oli piirtää lumeen samanlaisia suuria geometrisia kuvioita kuin 2 vuotta sitten Nuuksiossa. Olin onnekas, sillä yksi päivä kolmesta tarjosi sitä mitä hain: kirkasta aurinkoista keliä.

Kuvassa kaksi lumipiirrosta Jerisjärven jäällä [karttalinkki]. (Katso isompi kuva tästä.)

Lue lisää