Retkellä, tavalla tai toisella
16.06.2019 Jätä kommentti
Tämä 3:47-mittainen avaruusfilmi tehtiin melontaretken yhteydessä Muotkan erämaa-alueella 8.–12.6.2019 kuvauspaikkoina:
Kiitän avustajiani Mika Sigvartia ja Iro Fagerlundia, jotka toimivat uskollisina kameramiehinä, vaikka koko filmin idea oli toki pähkähullu (kuvassa itse avaruusolio).
26.05.2019 Jätä kommentti
(Tämä on kopio Melonta & Soudun verkkolehteen kirjoittamastani artikkelista.)
Norjassa lähellä Suomen rajaa on kolme vesiputousta, joiden symmetrinen kauneus ja pauhu salpaavat hengen. Tässä vinkit kuinka sinäkin voit käydä niitä ihailemassa meloen tai jalkaisin.
Munkelvfossen (N 69°35,248′, E 29°16,753′) [karttalinkki][google maps]
Munkelvfossen (saameksi Uvdugorzi) sijaitsee aivan Vätsärin erämaa-alueen naapurissa 2 km Suomen rajasta ja on korkeudeltaan 20 metriä. Vähävetisenä kesänä putouksessa on kaksi haaraa. Suuremmalla vedellä putous hyökyää yhtenä pulleana pauhuna.
21.05.2019 2 kommenttia
Avokanoottiyhdistys roskaretkeilee joka kevät Espoonjoella. Kun kohde pidetään samana ja kun itse olen joka vuosi mukana, niin joen roskatilanteen pitkäaikainen seuranta on mahdollista.
Vuoden 2019 roskatilannetta voisi luonnehtia normaaliksi. Roskia oli keräysalueella suunnilleen odotettu määrä (350 kpl). Mikään roskatyyppi ei noussut esiin toisin kuin vuonna 2018, jolloin Espoonjoessa oli kasapäin kelluvaa rakennusjätettä (vaahtolasia).
Kuvituskuva: Eppu Blomqvist kurottaa roskaa samalla kun Saila Pajari nojaa vastapainona taaksepäin.
19.05.2019 Jätä kommentti
Baltian vappuretki on Avokanoottiyhdistyksen perinne, jonka kutsuun vastasi vuonna 2019 kahdeksan melojaa (5 kanoottia). Kohteeksi valitsin tällä kertaa Gaujajoen alaosan Latviassa, joka samalla on Gaujan kansallispuiston sydänaluetta.
En voi kyllin korostaa, kuinka helposti käy nykyään jokiretken suunnittelu Baltiaan. Netistä löytyy Viron ja Latvian jokireittiopas, esim. Gaujan karttapohjainen kuvaus nähtävyyksineen ja leiripaikkoineen (Baltian jokien esitteet löytyvät myös pdf-muodossa).
Alla oleva kuva = leiripaikka aamuauringossa rauhallisesti virtaavan Gaujan varrella.
05.05.2019 Jätä kommentti
Tämä 1:30-mittainen hupifilmi – Kanootin varustelua – tehtiin Avokanoottiyhdistyksen vappuretkellä Latvian Gauja-joella 27.–30.4.2019.
Kiitän päätähteä Henri Modig sekä stuntmiehiä (Pekka Koivukunnas, Jaakko Arola), joiden tehtävä selviää, kun filmin katsoo.
22.04.2019 1 kommentti
Örö [luontoon.fi] [Wikipedia] on Saaristomeren kansallispuistossa sijaitseva linnakesaari, joka on ollut turisteille avoin kesäkuusta 2015 alkaen. Sitä ennen Örö oli suljettu sotilasalue, jonka varustelun aloitti Venäjän tsaari 1915 osana niin sanottua Pietari Suuren merilinnoitusta.
Kun pääsiäiseksi 2019 saatiin tuulettomat huippukelit, oli kumikanootillakin mahdollista vierailla Örössä, jossa puolustusasemat ja linnoitteet tarjoavat monenlaista tutkittavaa [karttalinkki].
09.04.2019 Jätä kommentti
Kun 2 vuotta sitten julkaisin Pääkaupunkiseudun jokireittioppaan (15 jokea), minulle huomautettiin, että yksi puuttuu: Myllykylänjoki–Tolsanjoki Kirkkonummen Humaljärveltä merelle.
Sinne siis. Uusi puro on aina seikkailu. Kuvassa aamu valkenee Myllykylänjoella [karttalinkki]. (Isompi kuva tässä.)
02.04.2019 Jätä kommentti
Kevättulvien aikaan on hyvä kokeilla pienempien jokien melontaa. Sellainen on Palojoki Tuusulassa, jonne saavuin illansuussa perjantaina 29.3.2019. Pienet joet voivat yllättää – positiivisesti ja negatiivisesti.
Kuvassa hurjan kaunis U-mutka [karttalinkki]. (Isompi kuva tässä.)
29.03.2019 6 kommenttia
Etelä-Suomen pitkistä joista Vantaa on ensimmäinen, joka aukeaa keväällä melottavaksi. Sen pääuomassa ei ole isoja jääkantisia järviä, niinpä joelle voi lähteä heti huipputulvan jälkeen.
Mutta mutta. Maaliskuussa (23.-24.3.2019) en ole aiemmin koko Vantaata melonut. Talven viime rippeet koettelivat retkeläisiä kuten kuvassa: 200-metrisen Arolammin jääkannen läpi kulkeva vesiura on vain 5 cm levyinen [karttalinkki].
27.02.2019 1 kommentti
Tämä artikkeli kerää yhteen lumipiirroksia, joita olen askeltanut metsiin, golfkentille ja järville vuonna 2019. Ne ovat kaikki verrattain pieniä (20-metrisiä), sillä lumipiirrossäät ovat olleet surkeat.
(Päivitys 3.3., 9.3. ja 13.3.2019: Lisätty neljäs, viides ja kuudes lumipiirros.)
Vuonna 2018 oli toisin. Lunta oli järvillä juuri sopivasti, jotta kävelin niiden pintaan lumikengillä useita 60-metrisiä lumipiirroksia. Ne ovat yhä nähtävissä Lumipiirrosten luonnin pienessä oppaassa, jonka julkaisin 23.2.2018.
Talvi 2019 toki jatkuu vielä muutaman viikon. Toivoa paremmista lumipiirroskeleistä ei ole.
– Millä perusteella tämä talvi on niin surkea?
– Miksi lumikenkiä ei ole voinut käyttää lainkaan?
Siitä kerron alempana.
Kuvituskuvana 20-metrinen monoilla tehty raaputus Nuuksion Valkealammella 24.2.2019 [karttalinkki].
Avisuora 