Espoonjoen roskaretki 20.5.2019

Avokanoottiyhdistys roskaretkeilee joka kevät Espoonjoella. Kun kohde pidetään samana ja kun itse olen joka vuosi mukana, niin joen roskatilanteen pitkäaikainen seuranta on mahdollista.

Vuoden 2019 roskatilannetta voisi luonnehtia normaaliksi. Roskia oli keräysalueella suunnilleen odotettu määrä (350 kpl). Mikään roskatyyppi ei noussut esiin toisin kuin vuonna 2018, jolloin Espoonjoessa oli kasapäin kelluvaa rakennusjätettä (vaahtolasia).

Kuvituskuva: Eppu Blomqvist kurottaa roskaa samalla kun Saila Pajari nojaa vastapainona taaksepäin.

Joitakin kuvapoimintoja.

Espoonjoen roskaretki alkaa aina Espoon kirkolta [karttalinkki]. Eppu Blomqvist laskee kanootin vesille.

Espoon kirkolta noustaan 2 km ylävirtaan hieman Glims/Gloms-jokihaarasta ylöspäin. Sieltä melotaan hitaasti alavirtaan ja poimitaan roskia säkkiin käsin tai melan avulla.

Kun parikymmentä roskaa on kerätty, automaattivaihde menee päälle. Aivot alkavat havaita roskia yhä nopeammin (alla olevassa kuvassa 3 roskaa).

Toisinaan automaattivaihde erehtyy. Esimerkkinä siitä juurakon takana oleva sulka, jonka jätin paikoilleen (aivojen mielestä se muistuttaa hammastahnatuubia?).

Muuta tavallista.

 

Niin se vaahtolasi.

Kyllä näitä kokkareita yhä jokeen jäi. Määrät eivät ole enää hälyttäviä – toisin kuin viime vuonna, jolloin (ennen kuin siivouspartio Eppu+Jakke kävi paikalla) vaahtolasipatja ulottui joen poikki ja sen päälle oli muodostunut kasvillisuutta.

Laskin taas keräämäni roskat ja sain kasaan 146 (mukana vain hiukan vaahtolasia). Kun arvioin muiden keräämät roskat heidän käyttämänsä ajan perusteella, päädyn yhteismäärään 350 roskaa. Tilasto:

• Vuonna 2013 keräsimme 1250 roskaa (keräysalue 4 km)
• Vuonna 2014 keräsimme 750 roskaa (keräysalue 4 km)
• Vuonna 2015 keräsimme 300 roskaa (keräysalue 3 km)
• Vuonna 2016 keräsimme 340 roskaa (keräysalue 2,5 km)
• Vuonna 2017 keräsin 262 roskaa (keräysalue 4 km)
• Vuonna 2018 keräsimme 350 roskaa (keräysalue 3,5 km)
• Vuonna 2019 keräsimme 350 roskaa (keräysalue 2 km)
  • Tai jatkoretki huomioiden 640 roskaa (keräysalue 8 km)

On monia syitä miksi tilasto ei ole vertailukelpoinen. Esim. viime vuonna 350 roskassa ei laskettu vaahtolasia mukaan ja tänä vuonna laskettiin. Kokonaisuudessaan tilanne on ennallaan.

Retki ohi. Tällä kertaa emme jatkaneet Espoon kirkon alapuolelle.

Roskaa roskassa = joesta poimittu risa pulkka kuljettaa pienempiä roskia.

Koko porukka (saavissa mm. haaveilla kalastettua vaahtolasia).

Tällä retkellä roskia keräsivät (vasemmalta oikealle): Heimo Hänninen, Henri Huttunen, Eppu Blomqvist, Janne Pyykkö, Saila Pajari. Kiitos kaikille!

PS. Kun jatkoin itsekseni melontaa Espoonjokea alavirtaan, kyllä sieltä vielä toistasataa roskaa löytyisi. Hmm. Uusintaretki..?

Jatkoretki 31.5.2019

(Päivitetty 1.6.2019) Uusintaretki tosiaan tehtiin: keräilyalueena 31.5.2019 Espoonjoki Espoon kirkolta alaspäin.

Periaate sama kuin aiemmin. Roskat säkkiin.

Mutta sen ohella myös joen pienimuotoinen raivaus, jotta melottavuus paranisi. Alla kaksi tapausta: pienempi runko nostettiin vedestä penkalle – isompi vain kiinnitettiin narulla puuhun, jotta se ei enää kääntyisi poikittain (kuvat Eppu Blomqvist).

 

Kaikkiin runkoihin käsityökalut eivät riittäneet. Alla oleva este jäi paikoilleen.

Muita roskia.

 

Tällä kertaa kaikki roskat laskettiin: Espoon kirkolta merelle 294 roskaa. Se on paljon ja toisaalta ei ole, kun matkakin on 6 kilometriä (eniten roskia löytyi joen kapeikoista, johon kelluva aines kuten styroksi ja tyhjät juomapullot jäävät kiinni).

Näin on kerrankin koko Espoonjoki roskaretkeilty Ikealta merelle. Kiitos osallistujille. Tätä lopputulosta (8 kilomeriä, noin 640 roskaa) on hyvä käyttää pohjana, kun tulevina vuosina tarkistetaan mihin suuntaan Espoonjoen roskatilanne kehittyy.