Avokanoottiyhdistyksen vappuretki 2021 Hämeen Kaartjoelle

Avokanoottiyhdistyksen vappumelonta on hieno perinne. Vuodesta 2008 lähtien retki on tehty eksoottiseen Viroon tai Latviaan, mutta vuonna 2021 toista kertaa Suomeen – koronapandemian takia.

Retkelle ilmoittautui 7 henkeä, joille kaikille suosittelin koronatestissä käyntiä ja negatiivista ennakkotulosta. Kaikki eivät testissä käyneet, mutta itse kävin hakemassa seitsemännen negatiivisen tuloksen, mikä jäänee viimeiseksi, sillä retken jälkeen sain koronarokotuksen (4.5.2021).

Kuvituskuva jostain Kaartjoen alkupuolelta, kun pupupallo, viipperä ja ilmapallot vielä halkoivat ilmaa ehjinä [summittainen karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Vertailevaa matkailua Kaartjoella vuonna 1888 ja 2013

Lokakuussa 2012 tutkimme Henrikin ja Xavierin kanssa Hämeen järviylänköä ja Kaartjokea Topenoon asti. Kesäkuun 7-8 päivä 2013 tehtiin Henkan kanssa jatko. Mutta mitä sanoo reitistä vuonna 1888 julkaistu opaskirja Matkasuuntia Suomessa, sivu 176?

Vaivalloisempi, vaan hauskempi on seuraava matka Topenolta: 2½ km Aurajoen kylään, josta saadaan vene saman nimistä jokea alas. Vesimatka kaunis. Joen pohja täynnä sinisimpukoita. Louhasen talon luona katkaisee matkan koski, jonka vuoksi täytyy kävellä (2-3 km) suareen Ahosen kylään, jossa on kauppapuoteja. Siitä kyydillä Janakkalankirkonkylään, jollei venettä saada Haapaniemen järveltä Kernalanjarvelle. Lähellä Janakkalankirkkoa on vanha Hakoisten kartano.

Kiehtovaa, että yhdessä Suomen ensimmäisistä matkaoppaista käsitellään juuri tätä jokireittiä. Henkka historian harrastajana omistaa kirjan. Minä latasin sen pdf:nä Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista -> klikkaa 1888, sen jälkeen linkki 2 (1888), joka johtaa sivulle, josta kirjan toiseen painoksen voi imuroida.

Lue lisää

Järvihyppelyä Hämeen järviylängöllä 6.-7.10.2012

Viikonlopuksi 6.-7.10.2012 saatiin Etelä-Suomeen oiva syyssää. Sosiaalinen media teki jälleen tehtävänsä melojien koollekutsujana. Muutaman päivän varoitusajalla minun, Henrikin ja Xavierin tutkimuskohteeksi valittiin Hämeen järviylänkö [luontoon.fi-artikkeli].

Lue lisää