Vertailevaa matkailua Kaartjoella vuonna 1888 ja 2013
11.06.2013 Jätä kommentti
Lokakuussa 2012 tutkimme Henrikin ja Xavierin kanssa Hämeen järviylänköä ja Kaartjokea Topenoon asti. Kesäkuun 7-8 päivä 2013 tehtiin Henkan kanssa jatko. Mutta mitä sanoo reitistä vuonna 1888 julkaistu opaskirja Matkasuuntia Suomessa, sivu 176?
Vaivalloisempi, vaan hauskempi on seuraava matka Topenolta: 2½ km Aurajoen kylään, josta saadaan vene saman nimistä jokea alas. Vesimatka kaunis. Joen pohja täynnä sinisimpukoita. Louhasen talon luona katkaisee matkan koski, jonka vuoksi täytyy kävellä (2-3 km) suareen Ahosen kylään, jossa on kauppapuoteja. Siitä kyydillä Janakkalankirkonkylään, jollei venettä saada Haapaniemen järveltä Kernalanjarvelle. Lähellä Janakkalankirkkoa on vanha Hakoisten kartano.
Kiehtovaa, että yhdessä Suomen ensimmäisistä matkaoppaista käsitellään juuri tätä jokireittiä. Henkka historian harrastajana omistaa kirjan. Minä latasin sen pdf:nä Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista -> klikkaa 1888, sen jälkeen linkki 2 (1888), joka johtaa sivulle, josta kirjan toiseen painoksen voi imuroida.
Sitten retkelle. Lähdimme melomaan Topenon kylästä [karttalinkki], mitä matkaopaskirja ei varsinaisesti suosittele. Aivan, esteitähän siinä.
”Topenolta 2½ km Aurajoen kylään, josta saadaan vene”, sanoo opas. Pätevää tietoa, sillä suurin piirtein Ourajoen kylän jälkeen joki aukeni helpommin melottavaksi, leveten pian Torho-nimiseksi järveksi [karttalinkki].
”Vesimatka kaunis.”
”Joen pohja täynnä sinisimpukoita.”
Hmm, simpukoita ei perjantain melonnalla näkynyt, vaikka Henkka yritti niitä kirkkaan joen pohjasta tarkata (lauantaina kuulemma jossain näkyi). Leiriydyimme vehnäpellon laitaan melottuamme 13 km.
”Louhasen talon luona katkaisee matkan koski, jonka vuoksi täytyy kävellä (2-3 km) suareen Ahosen kylään, jossa on kauppapuoteja.”
Emme havainneet oppaan kuvaamaa matkan katkaisevaa koskea, mikä ei ihme olekaan, sillä kanootti luistelee vaivatta matalampia koskia kuin 1800-luvun soutuvene.
Mitä tulee ”Ahosen kylään, jossa on kauppapuoteja”, kylän nimi on nykyään Ahoinen ja joelta 2 km etäisyydellä. Emme käyneet siellä.
”Siitä kyydillä Janakkalankirkonkylään, jollei venettä saada Haapaniemen järveltä Kernalanjarvelle.”
Suositus kyydistä on paikallaan, sillä Asemintien alta [karttalinkki] alkaa hankala kivinen koski, joka kanoottimiehenkin on taluteltava virrassa ohi (maasto pusikkoista, läpi ei pääse).
”… jollei venettä saada Haapaniemen järveltä Kernalanjarvelle.”
Mutta kanootinhan saa, joten meloimme Haapajärven läpi, jonka jälkeen jatkojoessa on metrin korkuinen tasauspato (ohitus helppo).
Hyvä ateriataukopiste löytyy Pauninkulmantien uimapaikalta [karttalinkki], jossa on vessatkin.
”… jollei venettä saada Haapaniemen järveltä Kernalanjarvelle.”
Kernaalanjärvelle päästyämme suuntasimme pohjoiseen, jossa nousimme Räikälänjokea Hakoistentien sillalle [karttalinkki].
”Lähellä Janakkalankirkkoa on vanha Hakoisten kartano.”
Tuo on totta. Päätimme retken täsmälleen Janakkalan kirkonkylän ja Hakoisten linnavuoren väliin, etäisyyttä molempiin kilometri. Helppo melonta, hauskaa historiaa.
Jos Suomen 1800-luvun matkailuhistoria kiinnostaa enemmän, Yleisradio on koostanut nettiin mainion äänitteen Maamme vanhimmat matkaoppaat, jonka voi kuunnella tästä linkistä (24-minuuttinen äänite on vuodelta 1957, siinä puhuu hurmaavia kansanihmisiä).
Avisuora 