Luton melonta 26.-27.6.2016

Urho Kekkosen kansallispuiston pohjoisosassa virtaava Lutto on vain latvavesiltään Suomen puolella. Noin 75 kilometrin jälkeen jälkeen Lutto jatkaa matkaansa Venäjälle ja lopulta Jäämereen. Tulva-aikaan toukokuun lopussa Luton melonta saattaisi olla aloitettavissa Saariselän kyläkeskuksesta, jonka alta Lutto on vasta aloittanut matkansa [karttalinkki].

Itse lähdin liikkeelle Aittajärveltä 20 km Saariselän alapuolelta, josta rajalle kertyi matkaa noin 50 km ja alamäkeä 65 korkeusmetriä. Alla oleva kuva kertoo Luton kauniista yleisnäkymistä, kyseessä Rajakoski [karttalinkki].

Lue lisää

Melontaretki Tsuokkajoen kanjoniin 4.-10.6.2016

Suomen päälaella sijaitsevasta Tsuokkajoesta (saamelaisittain Cuogga) minulle vinkkasi alunperin Korpijaakko, siis Jaakko Heikka, tunnettu arktisten alueiden eräopas [Korpijaakon blogi].

En tiedä kenenkään meloneen Tsuokkajokea tätä ennen, mutta etenkin kanjoni täytyisi nähdä – siis viimeiset 15 km, jolloin joki putoaa 124 metriä. Ilmiselvää on, että noin jyrkässä rännissä on vesiputouksia. Juuri sopiva jokireitti kesäkuun alkuun, kun vettä riittää pienessä joessa ja hyttyset ja mäkärät eivät ole vielä saapuneet. Alla yksi vesiputouksista [karttalinkki].

Lue lisää

Jumppapallon seikkailut Tsuokkajoella (filmi)

Tämä 1:47-mittainen retkifilmi esittelee Tsuokkajoen maisemia 4.6.–10.6.2016. Kiitos Mika Sigvartille avusta + melontaseurasta. Jylhä Tsuokkajoki on vähemmän tunnettu melontajoki Suomen päälaella. Filmissä esiintyvä jyrkänne nojaa Gaskkamus Cuokkajavriin [karttalinkki].

Lue lisää

Vedenjakajan yli -artikkelini Retki-lehdessä 3/2016

Olen melonut 8 kertaa vedenjakajan yli Lapissa vuosina 2011-2015. Nämä ovat uskomattoman hienoja retkiä – hienoimpia mitä olen tehnyt. Mitä kaikkea tällaiset retket vaativat? Kirjoitin siitä 10 sivun artikkelin Retki-lehteen (numero 3/2016, alla ensimmäinen aukeama).

Lehtiartikkeli käy läpi tekniikat sekä antaa runsaasti vinkkejä. Lopussa on luettelo 16 reitistä, joissa ylitetään vedenjakaja Suomen Lapissa (reittiluettelo ja luetteloon liittyvä kartta eivät ole mukana lehden paperiversiossa).

Lue artikkeli tästä.

Lisätietoa ja kuvia tekemistäni 8 vedenjakajareitistä löydät alta (kirjaimet kuten artikkelissa – linkki avaa yksityiskohtaisen retkitarinan):

Lisäksi olen melonut Lapin Vätsärissä Routasenkurun läpi vedenjakajan yli ja takaisin, mutten laskenut sitä muiden reittien joukkoon, koska palasimme alkupisteeseen.

Käytän tilanteen hyväksi ja kiitän 13 henkilöä, joiden kanssa olen nämä reitit tehnyt (aakkosittain): Antti H, Auli K, Esko K, Henrik P, Juha F, Ilkka S, Marko P, Marko T, Mika S, Risto V, Tiina K, Timo A, Tuomas T. Suurin osa kuuluu Avokanoottiyhdistykseen, jonka puitteissa näitä retkiä järjestän.

Yhtään reittiä en ole melonut yksin. Sen takia näitä tarinoita kirjoitan, että saisin lopuillekin Lapin vedenjakajareiteille hyviä reissukavereita.

Vielä kahdeksan vedenjakajareittiä jäljellä. Niihin tarvitsen 4 tai 5 vuotta?

Muotkan postipolkua ei ollut

Muotkan postipolkua ei ollut koskaan olemassa.

Olen levittänyt väärää tietoa. Pahoittelen. Julkaistuani artikkelin Muotkan postipolusta 4.10.2015, vaellusaiheisilla palstoilla minua heti korjattiin [linkki].

Todisteet vastaan:

  • Ei löydy autenttisia nettilinkkejä. Aivan päinvastoin: jos googlettaa, niin kirjoittamani artikkeli nousee (tänään) tilalle 2. Hyvin epäilyttävää.
  • Ei löydy autenttisia historiallisia viitteitä. Aivan päinvaston: niissä Lappia käsittelevissä teoksissa, joissa kerrotaan Lapin reiteistä, Muotkan postipolusta ei ole sanaakaan.

Vaellusnetissä nimimerkki Seppo mainitsi Kansalliskirjaston digitoidut aineistot ja erikseen vuoden 1889 julkaisun ”Matkasuuntia Suomessa”, jossa selostetaan erilaisia Lapin reittejä [linkki digitoituun aineistoon]. Kun puheeksi tulee reitti Inarista Karigasniemelle (kirjassa nimellä ”Niittyvuopio”), niin matka tehdään ensin Tirrosta Vaskojokea ylös kohti Angelia (kirjassa ”Vuopion suuhun Inarijoen varrelle”) ja sitten Inarijokea pohjoiseen, kunnes tullaan Niittyvuopion taloon. Suoraa reittiä Tirrosta Niittyvuopioon ei mainita.

Vaellusnetissä nimimerkki mettäantero jopa skannasi kartan, joka on ollut irrallisena liitteenä kirjassa ”Lapin opas matkailijoita ja retkeilijöitä varten”, Suomen Matkailijayhdistys, julkaisuvuosi 1939. Karttaliite on painettu Werner Söderström Osakeyhtiön laakapainossa Porvoossa 1938. Kuva alla.

Lue lisää

Muotkan postipolulla 17.-21.9.2015

Vuoden neljäs ja viimeinen Lapin reissu suuntautui Muotkatunturiin, Muotkan postipolulle. Tirrosta Karigasniemelle kulkeva postipolku oli minulle ennalta tuttu retkeilypalstojen kirjoituksista (kuten tämä) – mutta sielläkin vain mainintana, että sellainen on ollut.

Päivitys 7.10.2015: Muotkan postipolku on pelkkä väärä legenda. Katso selitys tästä. Jätän kuitenkin alla olevan tekstin ennalleen.

Kuka perusti Muotkan postipolun? Milloin reitti oli vilkkaimmillaan? Sellaista historiaa olisi mukava kertoa, mutta laihaksi jää nettihakujen tulos. Edes Luontoon.fi-saitin Muotkatunturin reitit -artikkeli ei mainitse postipolkua.

Sovelletaan. Museoviraston sivut kertovat Utsjoen postipolusta – liekö Muotkan polun tarina samantapainen? Reitti on kaiketi toiminut virallisena postinkuljetusreittinä Inarista Karigasniemelle 1800-luvun lopulta 1940-luvulle (sodan jälkeen voitiin kulkea saksalaisten rakentamaa tietä Kaamasesta Karigasniemelle). Alkumatka Inarin puolella lienee kuljettu hevosella Muddusjärvelle, soutaen yli, josta (Tirron kautta) jatkettu jalan, hiihtäen tai porolla erämaiden läpi Karigasniemelle.

Reitillä on ollut postimiesten yöpymispaikaksi tarkoitettuja postitupia. Jos Utsjoen reitillä posti jaettiin parhaimmillaan kolmen postimiehen voimin kolme kertaa viikossa kumpaankin suuntaan, ei Muotkan reitti liene ollut vähemmän kuljettu?

Oli miten oli, tämä oli kostein patikointini ikinä – sadetta ja sumua – mutta kameraan tarttui myös paljon värejä.

Lue lisää

Melontaretki Vätsärin Routasenkuruun 23.-30.7.2015

Vuoden 2014 Vätsärin läpi Jäämerelle -reissun jälkeen tajusin, ettei tätä valtavaa erämaa-aluetta voi yhdellä retkellä kartoittaa. Varsinkin Routasenkuru [karttalinkki] on kartalla niin silmiinpistävä, että sen läpi on kerran melottava.

Varasin ajaksi heinäkuun lopun 2015. Julkaisin suunnitelman Avokanoottiyhdistyksen foorumilla. Pitkään näytti, etten saa muita yksikkökanootteja seuraksi enkä edes etumelojaa kanoottiin – yksin en halunnut lähteä, sillä isommalla porukalla saa monipuolisempia valokuvia –, kunnes retkiluistelu/melontatuttu Auli soitti kertoen, että toinen retki oli peruuntunut: ”Vieläkö olet lähdössä Vätsäriin?” Suunnitelma käytiin läpi. Mukaan päätettiin ottaa suurempi kumikanoottini, kaksikko.

Alla huippumaisema Routasenkurusta 26.7.2015 klo 22, kun ilta-aurinko valaisee rotkon järviketjua [karttalinkki].

Lue lisää

Paistunturissa patikoimassa 5.-8.7.2015

Kautokeinoelvan melontaretken jälkeen päätin mennä Utsjoelle tutkiakseni Paistunturin erämaa-alueen pohjoisosaa. Tekemäni pohjatyö oli olematon, sillä en ollut lukenut edes Luontoon.fi-saitin artikkelikokoelmaa Paistunturista, mikä sentään olisi antanut mukavan alkutiedon mitä on odotettavissa.

Niin tai näin, kartta minulla sentään oli ja varusteetkin sopivat aivan hyvin Paistunturin soiseen maastoon (kumisaappaat). Tietopuolta paikkasi maastossa tapaamani kalasteleva retkeilijä, joka kehotti käymään ikivanhalla poroerotusaidalla, jonka kuva alla [karttalinkki].

Lue lisää

Melontaretki Käsivarresta Finnmarkiin 27.6.–3.7.2015

Yhä löytyy Lapista minulle uusia melontareittejä, joissa ylitetään vedenjakaja ja saavutetaan harvoin melottu tuntematon joki. Tällä kertaa kolme miestä teki ylityksen Suomen Käsivarren kohdalta (Toriseno) Norjan Finnmarkiin (Kautokeinoelva). Muista vedenjakajia ylittävistä reiteistä tämän etu on, että molemmat joet virtaavat alas – vastavirtaan ei tarvitse mennä.

Torisenoa on toki moni melonut, mutta Kautokeinoelvasta ei tiedetty mitään. Kesäkuun alun Käkkälöjoki-Anarjohka-retkestä oppineena suunnittelin päivittäiset melontamatkat kohtuullisiksi – näin aikaa jäisi ylätunturissa patikointiin, vaikka kosket olisivat vaikeita ja vaatisivat ohi kantamista. (Alla olevassa kuvassa Kautokeinoelvan koskipätkän tyypillinen näkymä, kun joki kulkee kanjonissa.)

Lue lisää

Käsivarren virtaavien vesien tanssifilmi

Tämä 1:41-mittainen tanssillinen retkifilmi esittelee Suomen Käsivarren sekä Norjan Finnmarkin maisemia 27.6.–3.7.2015 (Toriseno–Kautokeinoelva). Kiitos Esko Kurroselle ja Mika Sigvartille avusta + toki melontaseurasta myös. Filmin alussa näkyy Kutukosken autiotupa, jossa vierailimme lyhyesti 28.6.2016 [karttalinkki].

Lue lisää