Retkellä, tavalla tai toisella
13.10.2013 Jätä kommentti
Kun jaoin Tuijotus metsässä -idean sosiaalisessa mediassa, sain heti matkijoita. Idea johtaa toiseen. Kun näin Henriikka Koivumaanahon tänään 13.10.2013 ottamat valokuvat, päässäni syntyi tarina ja sarjakuva. Olkaapa hyvät.
11.10.2013 4 kommenttia
Hiljattain sieniretkellä siskon perheen kanssa muistin erään idean.
02.06.2013 Jätä kommentti
Tänä keväänä olen pyytänyt retkikavereita kuviin, jossa kaksi ihmistä hitsautuu yhdeksi. Julkaisen kuvat.
30.3.2013 Nuuksio, Iso-Holman leiripaikka [karttalinkki].
Hiihtäjä = minä. Takajalka = Markus Ojala.
12.05.2013 Jätä kommentti
Baltian vappumelonta on perinne, jonka aloitin 2002. ”Joka vuosi uusi joki” on ollut idea, kun olen sukkuloinut retkiä Viroon ja Latviaan. Tällä kertaa kohteena oli 125 km Pärnujokea, Viron pisin joki — ei tosin minulle täysin uusi, sillä olin jo 2007 melonut joen alaosan.
23.03.2013 Jätä kommentti
Espoon vanhimmat kivikautiset asuinpaikkalöydöt on tehty Nuuksion Pitkäjärveltä ja Loojärveltä. Merenpinta oli 30-40 metriä nykyistä korkeammalla ja järvet vuonomaisia merenlahtia. Suuria kyliä ei esiintynyt, vaan asumukset pystytettiin perhekunnittain. Metsästystä ja keräilyä harjoittanut ihminen tarvitsi toimeentuloaan varten arviolta 1,5 neliökilometriä henkeä kohti.
14.02.2013 3 kommenttia
Surullinen juttu mutta paikallishistoriaa tämäkin. Suomen kuuluisimmat murhat tehtiin 5. kesäkuuta 1960 Espoossa, Bodominjärvellä. Neljä telttailijaa löydettiin aamulla puukotettuina Oittaan kartanon läheisyydestä, Hästberget-niemestä [karttalinkki]. 18-vuotias poika ja 15-vuotiaat tytöt kuolivat. Neljäs poika selvisi pahoin loukkaantuneena [Wikipedia-artikkeli].
05.02.2013 2 kommenttia
Ensimmäisen maailmansodan aikaan 1914-1917 Venäjän valtio teetätti Helsingin ympäristössä linnoitustöitä. Tarkoituksena oli luoda Helsingin ympärille maa- ja merilinnoitusjärjestelmä, joka olisi toiminut myös Pietarin ulkopuolustuksena. Uloimmat linnoitukset sijoittuivat Espoossa linjalle Westend-Tapiola-Leppävaara, seuraten suunnilleen nykyistä Kehä ykköstä.
Linnoitustyö vaati puuta, jota hakattiin ympäröivistä metsistä. Puutavaran kuljetuksia varten rakennettiin kaksi kapearaiteista rautatietä Espoon asemalta pohjoiseen, toinen Nupuriin kohti Nuuksiota, toinen Luukkiin (katkoviiva).
Radan pohja oli paikoin huono, höyryveturit kaatuivat peltoon. Niinpä rautatievaunujen vetäjiksi valjastettiin hevoset.
15.12.2012 5 kommenttia
Ennen aikaan oli vuori, jota kansa kutsui nimellä Skrattberget, ja piru oli ollut vuoren asukas. Vuoressa on edelleen isoja kattiloita, joissa piru on keittänyt ruokaa. Kun espoolaiset sitten ostivat suuren kirkonkellon, se kuului niin hyvin Skrattbergetille, että piru ei voinut kestää ääntä, vaan muutti pois.
Avisuora 
