GPS-kuva: Espoon kivikautiset peurankaatajat

Espoon vanhimmat kivikautiset asuinpaikkalöydöt on tehty Nuuksion Pitkäjärveltä ja Loojärveltä. Merenpinta oli 30-40 metriä nykyistä korkeammalla ja järvet vuonomaisia merenlahtia. Suuria kyliä ei esiintynyt, vaan asumukset pystytettiin perhekunnittain. Metsästystä ja keräilyä harjoittanut ihminen tarvitsi toimeentuloaan varten arviolta 1,5 neliökilometriä henkeä kohti.

Tämän ja paljon muuta luin Reima T. A. Luodon kirjasta Espoon aikakirjat (kivikaudesta sivuilla 9-52). Selvisi myös mm. seuraavaa:

Nuuksion Pitkäjärven Linnunkivestä [karttalinkki] tehdyt esinelöydöt (käyräselkäinen kourutaltta ja kvartsiesine) viittaavat ns. Suomusjärven kulttuurin aikaiseen kivikautiseen asutukseen (8700-4300 ennen ajanlaskun alkua). Kivikauden myöhemmissäkään vaiheissa Espoon asukasluku tuskin kohosi yli 100 hengen.

En ole ennen Linnunkiven muinaisasutusta huomioinut — niin päätin hiihtää kivikautiset metsästäjät GPS-kuvana Nuuksion Pitkäjärven jäälle 23.3.2013 alla olevan mallikuvan mukaan.

Siirsin GPS-jäljen myös Garminin sivuille, jossa sitä voi zoomata lähemmäs ja kauemmas, jos jotakuta kiinnostaa.

Itse asuinpaikka näkyy alla olevan panoraaman vasemmassa reunassa (puiden välissä häämöttävä järvenrantapelto).

Mitään muinaisuuteen viittaavaa omakohtaista havaintoa tai merkkiä en tältä paikalta tavoittanut. Sellainen on kuitenkin lähettyvillä. Nuuksion Pitkäjärven eteläosassa sijaitseva kalliomaalaus [karttalinkki] on samalta aikakaudelta kuin Linnunkiven esinelöydöt = muinainen pyhä uhripaikka.

Hirvi tai vasa. Katsoo vasemmalle.

Jos tämä valokuva on epäselvä, Suomen muinaistaideseuran sivuilla on parempi [linkki]. Parhaiten maalauksen muoto erottuu paikan päällä. Talvella maalaukselle voi hiihtää, kesällä meloa, soutaa tai uida.

Suosittelen talvea — rannalla näkyy muutakin mielenkiintoista.

Vielä poiminta Espoon aikakirjat -opuksesta: ”Espoon tuorein mammuttilöytö on 43 000 vuoden takaa”. Jaahas. Olen nyt googlannut tunnin enkä löytänyt missä tuo vuoden 1921 poskihammaslöytö on tehty. Samalla tavalla repaleista on Espoon kivikausitietous. Vain harvoja seikkoja tunnetaan tarkoin, muuten sovelletaan yleistä tietoutta, joka pätee koko Suomen alueella.

Hyvä kuitenkin, että sentään nämä paikat tiedetään. Tähän on tyydyttävä.