Muotkan postipolkua ei ollut

Muotkan postipolkua ei ollut koskaan olemassa.

Olen levittänyt väärää tietoa. Pahoittelen. Julkaistuani artikkelin Muotkan postipolusta 4.10.2015, vaellusaiheisilla palstoilla minua heti korjattiin [linkki].

Todisteet vastaan:

  • Ei löydy autenttisia nettilinkkejä. Aivan päinvastoin: jos googlettaa, niin kirjoittamani artikkeli nousee (tänään) tilalle 2. Hyvin epäilyttävää.
  • Ei löydy autenttisia historiallisia viitteitä. Aivan päinvaston: niissä Lappia käsittelevissä teoksissa, joissa kerrotaan Lapin reiteistä, Muotkan postipolusta ei ole sanaakaan.

Vaellusnetissä nimimerkki Seppo mainitsi Kansalliskirjaston digitoidut aineistot ja erikseen vuoden 1889 julkaisun ”Matkasuuntia Suomessa”, jossa selostetaan erilaisia Lapin reittejä [linkki digitoituun aineistoon]. Kun puheeksi tulee reitti Inarista Karigasniemelle (kirjassa nimellä ”Niittyvuopio”), niin matka tehdään ensin Tirrosta Vaskojokea ylös kohti Angelia (kirjassa ”Vuopion suuhun Inarijoen varrelle”) ja sitten Inarijokea pohjoiseen, kunnes tullaan Niittyvuopion taloon. Suoraa reittiä Tirrosta Niittyvuopioon ei mainita.

Vaellusnetissä nimimerkki mettäantero jopa skannasi kartan, joka on ollut irrallisena liitteenä kirjassa ”Lapin opas matkailijoita ja retkeilijöitä varten”, Suomen Matkailijayhdistys, julkaisuvuosi 1939. Karttaliite on painettu Werner Söderström Osakeyhtiön laakapainossa Porvoossa 1938. Kuva alla.

Lue lisää

Muotkan postipolulla 17.-21.9.2015

Vuoden neljäs ja viimeinen Lapin reissu suuntautui Muotkatunturiin, Muotkan postipolulle. Tirrosta Karigasniemelle kulkeva postipolku oli minulle ennalta tuttu retkeilypalstojen kirjoituksista (kuten tämä) – mutta sielläkin vain mainintana, että sellainen on ollut.

Päivitys 7.10.2015: Muotkan postipolku on pelkkä väärä legenda. Katso selitys tästä. Jätän kuitenkin alla olevan tekstin ennalleen.

Kuka perusti Muotkan postipolun? Milloin reitti oli vilkkaimmillaan? Sellaista historiaa olisi mukava kertoa, mutta laihaksi jää nettihakujen tulos. Edes Luontoon.fi-saitin Muotkatunturin reitit -artikkeli ei mainitse postipolkua.

Sovelletaan. Museoviraston sivut kertovat Utsjoen postipolusta – liekö Muotkan polun tarina samantapainen? Reitti on kaiketi toiminut virallisena postinkuljetusreittinä Inarista Karigasniemelle 1800-luvun lopulta 1940-luvulle (sodan jälkeen voitiin kulkea saksalaisten rakentamaa tietä Kaamasesta Karigasniemelle). Alkumatka Inarin puolella lienee kuljettu hevosella Muddusjärvelle, soutaen yli, josta (Tirron kautta) jatkettu jalan, hiihtäen tai porolla erämaiden läpi Karigasniemelle.

Reitillä on ollut postimiesten yöpymispaikaksi tarkoitettuja postitupia. Jos Utsjoen reitillä posti jaettiin parhaimmillaan kolmen postimiehen voimin kolme kertaa viikossa kumpaankin suuntaan, ei Muotkan reitti liene ollut vähemmän kuljettu?

Oli miten oli, tämä oli kostein patikointini ikinä – sadetta ja sumua – mutta kameraan tarttui myös paljon värejä.

Lue lisää

Melontaretki Vätsärin Routasenkuruun 23.-30.7.2015

Vuoden 2014 Vätsärin läpi Jäämerelle -reissun jälkeen tajusin, ettei tätä valtavaa erämaa-aluetta voi yhdellä retkellä kartoittaa. Varsinkin Routasenkuru [karttalinkki] on kartalla niin silmiinpistävä, että sen läpi on kerran melottava.

Varasin ajaksi heinäkuun lopun 2015. Julkaisin suunnitelman Avokanoottiyhdistyksen foorumilla. Pitkään näytti, etten saa muita yksikkökanootteja seuraksi enkä edes etumelojaa kanoottiin – yksin en halunnut lähteä, sillä isommalla porukalla saa monipuolisempia valokuvia –, kunnes retkiluistelu/melontatuttu Auli soitti kertoen, että toinen retki oli peruuntunut: ”Vieläkö olet lähdössä Vätsäriin?” Suunnitelma käytiin läpi. Mukaan päätettiin ottaa suurempi kumikanoottini, kaksikko.

Alla huippumaisema Routasenkurusta 26.7.2015 klo 22, kun ilta-aurinko valaisee rotkon järviketjua [karttalinkki].

Lue lisää

Paistunturissa patikoimassa 5.-8.7.2015

Kautokeinoelvan melontaretken jälkeen päätin mennä Utsjoelle tutkiakseni Paistunturin erämaa-alueen pohjoisosaa. Tekemäni pohjatyö oli olematon, sillä en ollut lukenut edes Luontoon.fi-saitin artikkelikokoelmaa Paistunturista, mikä sentään olisi antanut mukavan alkutiedon mitä on odotettavissa.

Niin tai näin, kartta minulla sentään oli ja varusteetkin sopivat aivan hyvin Paistunturin soiseen maastoon (kumisaappaat). Tietopuolta paikkasi maastossa tapaamani kalasteleva retkeilijä, joka kehotti käymään ikivanhalla poroerotusaidalla, jonka kuva alla [karttalinkki].

Lue lisää

Melontaretki Käsivarresta Finnmarkiin 27.6.–3.7.2015

Yhä löytyy Lapista minulle uusia melontareittejä, joissa ylitetään vedenjakaja ja saavutetaan harvoin melottu tuntematon joki. Tällä kertaa kolme miestä teki ylityksen Suomen Käsivarren kohdalta (Toriseno) Norjan Finnmarkiin (Kautokeinoelva). Muista vedenjakajia ylittävistä reiteistä tämän etu on, että molemmat joet virtaavat alas – vastavirtaan ei tarvitse mennä.

Torisenoa on toki moni melonut, mutta Kautokeinoelvasta ei tiedetty mitään. Kesäkuun alun Käkkälöjoki-Anarjohka-retkestä oppineena suunnittelin päivittäiset melontamatkat kohtuullisiksi – näin aikaa jäisi ylätunturissa patikointiin, vaikka kosket olisivat vaikeita ja vaatisivat ohi kantamista. (Alla olevassa kuvassa Kautokeinoelvan koskipätkän tyypillinen näkymä, kun joki kulkee kanjonissa.)

Lue lisää

Käsivarren virtaavien vesien tanssifilmi

Tämä 1:41-mittainen tanssillinen retkifilmi esittelee Suomen Käsivarren sekä Norjan Finnmarkin maisemia 27.6.–3.7.2015 (Toriseno–Kautokeinoelva). Kiitos Esko Kurroselle ja Mika Sigvartille avusta + toki melontaseurasta myös. Filmin alussa näkyy Kutukosken autiotupa, jossa vierailimme lyhyesti 28.6.2016 [karttalinkki].

Lue lisää

Kaamasjoen koskissa taas 9.-10.6.2015

Melottuani Tuomaksen kanssa Anarjohkan reissun (1.-8.6.2015), jatkoin seuraavana päivänä Karigasniemeltä bussilla kohti Ivaloa. Jäin pois 20 minuutin kuluttua Kaamasmukassa [karttalinkki], jossa minua odotti Tomi, jonka kanssa lähdin melomaan Kaamasjokea.

Olen jo melonut ja kehunutkin Kaamasjokea tässä blogissa vuonna 2013. Koska lähtöpaikka oli nyt eri (2013 lähdin Kielajoelta – nyt Kaamasmukasta), on syytä päivittää tähän artikkeliin uudet havainnot. (Alla olevassa kuvassa Kaamasjoelle tyypillinen leveä koski sekä leiripaikkamme, kalastajien tukikohta, jossa olisi ollut telttasaunamahdollisuus [karttalinkki].)

Lue lisää

Kanootilla Käkkälöjoen kautta Norjan Anarjohkaan 1.-8.6.2015

Norjan Anarjohka saa alkunsa Suomen olkapään/niskan välistä – vedenjakajan siltä puolelta, joka laskee Jäämereen. Millainen helmi on tämä joki, jonka mukaan on nimetty kokonainen kansallispuisto, Norjan Øvre Anárjohka nasjonalpark?

Sitä lähdimme tutkimaan käyttäen kanoottien nousureittinä Käkkälöjokea, joka sijaitsee Suomessa vastaavalla kohdalla. (Alla olevassa kuvassa Anarjohkan Ulvefossen.)

Lue lisää

Melovat vierailijat Arktiksessa (filmi)

Lapin suuret erämaat elävät omaa elämäänsä – me olemme vain vieraita siellä.

Tämän ajatuksen yritän välittää seuraavassa 1:42-mittaisessa retkifilmissä, joka esittelee Suomen olkapään sekä Norjan maisemia 1.–7.6.2015 (Käkkälöjoki–Anarjohka). Kiitos Tuomas Tuomelle avusta.

Lue lisää

Tunturihyppy-artikkelini Latu&Polku-lehdessä 6/2014

Latu&Polku -lehti julkaisi tänään 16.12.2014 artikkelini Haasteena tunturihyppy, jonka pääkuvaksi valitsin Esa Mustosen balettimaisen kepeän kuvan Guivi-tunturilta. Näin kesäkuussa aloittamani joukkoistamisprojekti saapui päätökseen.

Kaiken kaikkiaan 19 henkilöä sekä yksi koira osallistuivat valokuviin joko kuvaajana tai hyppääjänä – useat molemmissa rooleissa.

Lämmin kiitos kaikille!

Jos haluat katsella kaikki hyppykuvat, tässä linkki Flickr-galleriaan.

Jos haluat lukea artikkelin, klikkaa Lue lisää tuosta alta.

Jos haluat tehdä omia hyppykuvia Lapissa ensi kesänä, lue artikkeli vielä tarkemmin. Siellä on ohjeet. 🙂

Lue lisää