Espoonjoen roskaretki 2025 – alhainen vesi, syvempi keräysalue

Avokanoottiyhdistys suuntaa joka kevät Espoonjoelle roskia keräämään. Vuonna 2009 aloitetun perinteen mukaisesti paitsi putsaamme jokea myös laskemme roskat.

Kuvituskuva: Kumikanootti ja roskapihdit ovat oiva yhdistelmä, kun pitää yltää kanootin eteen (kuva Eppu Blomqvist).

Lue lisää

Espoonjoen roskaretki 20.5.2024 – roskia ennätysvähän 200 kpl

Avokanoottiyhdistys kerää roskia Espoonjoelta joka toukokuu. Vuonna 2009 aloitetun perinteen tarkoitus on paitsi siivota jokea, myös laskea roskat ja siten seurata joen roskaisuuden kehitystä.

Kuvituskuva. Kurotus 120 cm. Näin syvältä pusikosta roskan yltää poimia melalla (kuva Eppu Blomqvist).

Lue lisää

Espoonjoen roskaretki 22.5.2023 – roskamäärä 400 perustaso

Avokanoottiyhdistys organisoi joka kevät roskaretken Espoonjoelle. Melotaan yhdessä, kerätään roskia joen penkereeltä – usein sellaisia, joihin ei rannalta yletä. Roskat lasketaan. Näin seurataan vuosittaisen roskamäärän kehitystä.

Kuvituskuva: Tänä vuonna Espoonjoen vesi oli alhaalla. Heimo toimittaa skootterin rungon kanoottiin.

Lue lisää

Espoonjoen roskaretki 24.5.2022 – roskamäärän perustaso 350 per vuosi

Espoonjoen roskaretki on Avokanoottiyhdistyksen kevätperinne. Vuonna 2009 aloitetun kevätretken tarkoitus on paitsi siivota jokea, myös laskea roskat ja siten seurata joen roskaisuuden kehitystä.

Kuvituskuva: Vaikka kukin laskee omat roskat, suurimmasta henkilökohtaisesta roskamäärästä emme kilpaile. Kuvassa Irma antaa keräämänsä muoviroskan Empulle, joka kirjaa sen itselleen.

Lue lisää

Espoonjoen roskaretki 19.5.2021 – Kirkkojärven lampare jälleen suurin päänsärky

Avokanoottiyhdistys roskaretkeilee joka toukokuu Espoonjoella – ensimmäisen kerran 2009. Kun kohde ei vaihdu, voidaan seurata roskatilanteen muuttumista. Tilasto:

  • Vuonna 2013 keräsimme 1250 roskaa (keräysalue 4 km)
  • Vuonna 2014 keräsimme 750 roskaa (keräysalue 4 km)
  • Vuonna 2015 keräsimme 300 roskaa (keräysalue 3 km)
  • Vuonna 2016 keräsimme 340 roskaa (keräysalue 2,5 km)
  • Vuonna 2017 keräsin 262 roskaa (keräysalue 4 km)
  • Vuonna 2018 keräsimme 350 roskaa (keräysalue 3,5 km)
  • Vuonna 2019 keräsimme 350 roskaa (keräysalue 2 km)
    • Tai jatkoretki huomioiden 640 roskaa (keräysalue 8 km)
  • Vuonna 2020 keräsimme 750 roskaa (keräysalue 2 km)
  • Vuonna 2021 keräsimme 320 roskaa (keräysalue 2 km)

Kuvituskuva: Uutta roskatyyppiä 2021 edusti sateenvarjon lailla avautuvat katiskat. Mitään järkevää tarkoitusta en niille savisessa Espoonjoessa löydä – ainoastaan jonkun random-tyypin piittaamattomuus ja halu päästä niistä eroon.

Lue lisää

Pääkaupunkiseudun tiheimpien alueiden kierto eli ”pienympyrä” = melontaretki 600 000 ihmisen ympäri 16.–18.4.2021

Keväällä kiehtoo yrittää uusia kanoottireittejä Lapin meiningillä. Melotaan joki ylös, vedetään kanootti vedenjakajan yli, lasketaan seuraava joki alas ja palataan merta pitkin lähtöpisteeseen.

Pääkaupunkiseudulla tällaiseen retkeen riittää viikonloppu, kun kiertää 600 tuhatta ihmistä Espoonjoen ja Vantaanjoen reittiä.

Kuvituskuvana Espoonjoen yläjuoksu, jossa kevättulva paljastaa jo hävinneeksi luullun Kirkkojärven [karttalinkki] (isompi kuva tässä).

Lue lisää

Espoonjoen roskaretki 20.5.2020 – roskan määrä lisääntyy

Avokanoottiyhdistys aloitti keväiset roskaretket Espoonjoella 2009. Tänä vuonna roskienkeruuseen osallistui 5 melojaa.

Roskien määrä vaihtelee vuosittain. Ikävä kyllä tällä kertaa Espoonjoesta löytyi tavallista enemmän roskaa. Uskon sen johtuvan helmikuun 2020 suurtulvasta, joka on kelluttanut jokeen styroksia ja muuta rakennusjätettä kauempaakin rannoilta.

Kuvituskuva: Myös yksi suuri roska löytyi. Jää Espoon ympäristökeskuksen vastuulle nostaa tämä soutuveneen hylky pois Espoonjoesta, sillä meidän välineet eivät siihen riittäneet [soutuveneen karttalinkki].

Lue lisää

Espoonjoen roskaretki 20.5.2019

Avokanoottiyhdistys roskaretkeilee joka kevät Espoonjoella. Kun kohde pidetään samana ja kun itse olen joka vuosi mukana, niin joen roskatilanteen pitkäaikainen seuranta on mahdollista.

Vuoden 2019 roskatilannetta voisi luonnehtia normaaliksi. Roskia oli keräysalueella suunnilleen odotettu määrä (350 kpl). Mikään roskatyyppi ei noussut esiin toisin kuin vuonna 2018, jolloin Espoonjoessa oli kasapäin kelluvaa rakennusjätettä (vaahtolasia).

Kuvituskuva: Eppu Blomqvist kurottaa roskaa samalla kun Saila Pajari nojaa vastapainona taaksepäin.

Lue lisää

Roskaretken 24.5.2018 ikävin havainto: vaahtolasi sotkee Espoonjokea

PÄIVITYS 14.6.2018: Espoonjokea sotkenut vaahtolasi kerättiin astioihin 11.6.2018. Kiitos tästä Eppu Blomqvist (Hymyilevä Punakettu) sekä Jakke Huovinen (Sweco Oy). Lisää Epun ottamia valokuvia tämän artikkelin lopussa.

Avokanoottiyhdistys aloitti Espoonjoen siivouksen roskaretkien merkeissä vuonna 2009. Siivous tehdään toukokuussa, kun tulvat ovat ohi mutta rehevät rannat eivät vielä peitä roskia.

Jokavuotinen retki herkistää havainnoimaan muutoksia, hyviä ja huonoja. Törkypuolesta vastaa tänä vuonna Turun moottoritien siltatyömaa [karttalinkki], josta karkaa Espoonjokeen rakennusjätteitä. Niistä näkyvin on tierakenteiden routaeristeenä käytettävä vaahtolasi [RakennusFakta.fi], joka vettä kevyempänä muodostaa joen kapeikkoihin lauttoja. Pysyviksi lautat uhkaavat muodostua siinä vaiheessa, kun niiden päälle muodostuu kasvillisuutta. Kauanko kestää, kunnes Espoonjoki on melojilta tukossa?

 

Lue lisää

Espoonjoen roskaretki 2017

Avokanoottiyhdistys on siivonnut Espoonjokea vuodesta 2009 lähtien. Siivous tehdään toukokuussa, kun tulvat ovat ohi ja roskat paljastuneet jokien reunoilla. Huutelin 29.5.2017 retkelle kaveria Avokanoottiyhdistyksen palstalla, muttei tärpännyt (tätä ei voi tehdä etumelojan kanssa – yksiköllä keräys on tehokkaampaa). Keräsin siis yksin. Tilastoa:

  • Vuonna 2013 keräsimme 1250 roskaa (keräysalue 4 km)
  • Vuonna 2014 keräsimme 750 roskaa (keräysalue 4 km)
  • Vuonna 2015 keräsimme 300 roskaa (keräysalue 3 km)
  • Vuonna 2016 keräsimme 340 roskaa (keräysalue 2,5 km)
  • Vuonna 2017 keräsin 262 roskaa (keräysalue 4 km Glims/Gloms-jokien yläpuolelta rantaradan sillalle [karttalinkki] – [karttalinkki])

Tilasto ei ole vertailukepoinen monestakaan syystä. Trendin laskeva suunta on kuitenkin selviö ja hieno asia, vaikka roskat eivät koskaan lopu.

Lue lisää