Jääkauden teoriaa ja Brännbergsbackenin luolat 27.10.2012

Tällaista olen vasta oppinut jääkaudesta ja Suomen kallioperästä:

  • Jää virtaa oman painonsa ansiosta aina (manner)jäätikön reunaa kohti. Alla oleva kalliopinta hioutuu jäätikön alla kulkevan maa-aineksen vaikutuksesta.
  • Skandinavian mannerjäätikön keskus oli Pohjanlahdella. Etelä-Suomessa jään vallitseva kulkusuunta on ollut länsi-luoteesta itä-kaakkoon.
  • Jään tulosuunnan kalliopintaan syntyy loiva silokallio. Jään menosuunnassa on monesti jyrkkä lasku, jota jää ei ole kuluttanut.

Lue lisää

Neuvostoliiton bunkkerien paikannusta Meikossa 1.9.2012

Tällä retkellä oli täsmällinen tarkoitus: Etsiä Meikon alueen järviltä lisää samanlaisia Neuvostoliiton sotilastukikohdan 1944-1956 aikaisia bunkkereita, joita olin nähnyt 2 kappaletta 14.8.2012.


Kuva (c) Tiina Kujansuu

Lue lisää

Tromssan päiväpatikointi 14.7.2012

”Kun käyt Käsivarressa patikoimassa, käy samalla Norjassa”, sanoi naapuri ajatellen, että Norjassa vasta komeita maisemia on. En ollut eri mieltä. Varasin Norjan patikointiin yhden päivän (14.7.2012), mutten ehtinyt selvittää ennakkoon mitä on tarjolla.

”Lippu Tromssaan”, sanoin Eskelisen linjan bussikuskille Kilpisjärvellä käsivarren patikoinnin jälkeen. Maisemat bussin ikkunasta olivat tunnin kuluttua komeat.

Lue lisää

Käsivarressa patikoimassa 8.-13.7.2012

Tämä mainio heinäkuun patikointitarina tulee tähän blogiin jälkijunassa — siltä ajalta, kun vanha blogi oli hajalla — huippuhavaintona naali, ilmeisesti ensimmäinen Suomessa kahteen vuoteen nähty. Ensin houkutteeksi maisema.

Lue lisää

Suomen luontoa esittelemässä: Meiko, Nuuksio, Rövaren

Mitä asioita näyttäisit Suomesta, jos vieraaksesi tulisi liikunnallinen perhe ulkomailta? Mitä minä näyttäisin? Mitä järjestäisin 5 päiväksi?

Tässä postissa vastaukseni, sillä vieraikseni tulivat Andrej, Mojca ja Nejc Sloveniasta.

1. Vein Meikolle melomaan.

Lue lisää

Kumikanootti kohtaa packraftin, osa 2

Packraftaajilla on pieneksi melonnan alakulttuuriksi hyvät verkostot. Facebookin Packrafting in Europe -ryhmän kautta voi sopia ja organisoida yhteisiä retkiä minne vain. (Jos joku ei tiedä mikä on packraft, tein syksyllä 2011 yhden retken Nuuksioon seurana Joni + alle 3 kg packraft-kanootti.)

Vaikken omista packraftia, liityin mukaan facebook-ryhmään ajatuksena löytää uutta seuraa Nuuksio-retkille. Ehdotin kohteeksi Pohjois-Nuuksiota = retki 15-20 järven/lammen kautta. Ideaan tarttuivat Joni ja Xavier.

Lue lisää

Ivalojokea alas 12.-18.6.2012

Tämä on artikkeli #2 koskien Vietka-Ivalojoen retkeä 9.-18.6.2012 (osa #1: Vietkajoen nousu).

Ensimmäisessä osassa kerroin Avokanoottiyhdistyksen 9 hengen ryhmästä, joista 3 liikkui kumikanooteilla ja 6 kovilla kanooteilla. Kun koko ryhmä oli pitkästä aikaa koolla tiistaina 12.6.2012 paikassa, jossa Korsaoja ja Avisuorajoki yhtyvät Ivalojoeksi [karttalinkki], ryhmä jälleen jakaantui. 🙂

Neljä kovakanoottilaista (Ripa, Fögö, Ilkka, Henrik) halusi näet valloittaa Korsatunturin, jossa kumiryhmä (minä, Tuomas, Marko) oli vasta käynyt. Kumiryhmä + Tiina + Antti aloitti Ivalojoen laskun. Jatkaisimme enintään Ivalon Erkin talomaalle, joka tiedettiin hyväksi leiripaikaksi.

Lue lisää

Vietkajoen nousu ja Korsatunturi 9.-12.6.2012

Tämä on artikkeli #1 koskien Vietka-Ivalojoen retkeä 9.-18.6.2012 (osa #2: Ivalojokea alas).

Kyllä olivat 1800-luvun kullankaivajat kovia poikia ja tyttöjä. Mutta niin olemme mekin, kun siirtelimme kanoottia kullankaivajien käyttämää reittiä Puljusta Ivalojoelle 9.-18.6.2012.

Nykyisin Ivalojoen kultamaille pääsee toki helpommin Kittilä-Inari-tien varrelta, mutta joen latvoille ei. Siinä syy miksi aloin tutkia päättäväisesti tämän ns. kultareitin piirteitä lokakuussa 2011. Asia jalostui mielessä — pian retki alkoi vaikuttaa vähän helpommalta kuin Repojoki-Vaskojoki-reissu 2011. Kun Avokanoottiyhdistyksen konkarit Ripa ja Fögö ilmoittivat halunsa liittyä retkikuntaan, päätimme saman tien kutsua muitakin mukaan tälle historialliselle reitille.

Lue lisää