Kuinka syntyi 220-metrinen Meritähti-lumipiirros 12.2.2022?

Tämän talven lumipiirroksista suurin oli Hämeenlinnaan 12.2.2022 tehty 220-metrinen Meritähti, jonka ympärillä on viisi merieläintä: meriahven, kilpikonna, miekkakala, mustekala ja taskurapu. Tämä posti kerää yhteen omat muistiinpanot suunnittelun ja toteutuksen eri vaiheista. (Jos et jaksa lukea ”tylsiä teknisiä juttuja”, lopussa on lisää kuvia.)

Kuvituskuvana puolilähikuva Meritähden keskiosasta. Pienet muurahaiset meritähden pinnalla ovat ne 13 ihmistä, jotka valmistivat Suomen suurimman lumipiirroksen (isompi kuva tässä).

Tiistai 11.1.2022 (posti Haihtuvat jäljet -Facebook-ryhmään)

Hyvää iltaa. Olen alkanut suunnitella talven 2022 suurta lumipiirrosta, joka tehdään lumikengillä. Lumikengillä voi näet peittää nopeasti suuria pinta-aloja. Suureen piirrokseen osallistuu monta henkeä ja silloin jokaisen työskentelyparin pitää toimia jossain määrin itsenäisesti (=en voi ohjeistaa kaikkia yhtä aikaa). Itsenäinen työskentely onnistuu, kun pysytään abstrakteissa kuvissa, jolloin geometria auttaa löytämään oikean lopputuloksen.

Tämän alustuksen jälkeen selitän oheiset kuvat. Suuri piirros koostuu (muun muassa) malleista A-B-C. Niitä päällekkäin (mahdollisesti peilikuvana) asetellen ja varjostaen saadaan erilaisia kombinaatioita. Tämä on uutta verrattuna talven 2021 suureen piirrokseen, jossa käytettiin parityöskentelyssä vain naruja. (Naruja toki yhä käytetään, mutta nämä mallit tulevat niiden lisäksi.)

Mallien A-B-C tekemistä lumikengillä on harjoiteltava, jotta niitä pystyy yhdistämään. Mallit B-C ovat vähän hankalampia, koska ne perustuvat geometrisiin spiraaleihin, joita varten pitää olla avaruudellista hahmotusta (=ei onnistu naruilla). Testasin spiraalimenetelmää viime talven lopulla. Uskon, että menetelmän voi treenata ja oppia.

Ensimmäistä harjoitusta kaavailen lauantaiksi 15.1.2022 kello 10 Espoon golfkentälle. Kerro, jos kiinnostaa?

Lauantai 15.1.2022 (posti Haihtuvat jäljet -Facebook-ryhmään)

Onnistui ja ei onnistunut. Lumipiirroskokeilut ovat tällaisia ja tämä oli ensimmäinen kokeilu uusilla geometrioilla. Uudet geometriat käyttävät kolmea mallia A-B-C, joiden perässä + tai – tarkoittaa myötäpäivää tai vastapäivää. Puolikas ½ tarkoittaa kiertoa puoli aisanväliä. Näitä voidaan yhdistellä, jolloin voin sanoa ”tähän tulee A-B+”, jolloin kuulija tietää, mikä kuvio tehdään.

Tänään tehtiin keskustähti, jonka ympärille 5 yhdistelmää A+A½+, A+B+, A-B+, B+B- ja C+C½+. Tämä onnistui ja Irma Matinlauri ja Leena Aaltio hallitsevat nyt asian (B ja C vaativat avaruudellista hahmotusta).

Mikä sitten ei onnistunut? Torstain plussakelin ja viime yön pakkasen jäljilta Espoon golfkentän lumi oli kovaa. Lumikengille ei ollut käyttöä, joten kuopat iskettiin lumeen kengänpohjilla. En saanut selkoa, minkä kokoisina nämä lumikengillä lopulta pitäisi tehdä. Uutta lunta vähintään 20 cm, sitä odotan. Tai sitten pitää rekrytoida porukkaa Tampereelta, jonne suuri lumipiirros tehdään helmikuussa – sikäli kuin sielläkään on lunta?

Takaisin perusmalleihin A-B-C. Ne ovat vähän kuin legopalikoita. Kun tehdään jättisuurta lumipiirrosta, minä ohjeistan linjat, joihin legomallit istutetaan. Tarvitaan 10 ihmistä, jotka soittavat näitä sointuja. Tarvitaan harjoituksia. Olen vähän kuin kapellimestari, joka ohjaa legosinfonian.

PS. Vähän lumen eli matalien kuoppien vuoksi piirroksen kontrasti ei ole hyvä. Kaikki yhdistelmät eivät erotu. Keskustähti sekä A+A½+ ja C+C½+ kuitenkin toimivat ihan hyvin.

Keskiviikko 2.2.2022 (posti Haihtuvat jäljet -Facebook-ryhmään)

Hei vaan. Käytän lumikenkiä suurten lumipiirrosten tekoon ja opetan tätä taitoa. Nyt kun koko Suomeen on satanut lunta, olen suunnitellut lumipiirroksen, joka voidaan tehdä ryhmätyönä (meritähti).

Ensi viikonloppuna 5.-6. helmikuuta järjestän Espoossa meritähden harjoitukset (tarkka paikka ilmoitetaan myöhemmin). Olet tervetullut mukaan, jos:

• Sinulla on lumikengät ja haluat mukaan tekemään. (Kerro kiinnostuksestasi tämän postin alla ja kumpi päivä la/su klo 10-13 sopii, niin luon yksityisviestiryhmän.)
• Sinulla on drone ja haluat mukaan kuvaamaan, kun piirros valmistuu. (Kerro kiinnostuksestasi, jotta tiedän varautua tähänkin asiaan.)

Molempina päivänä harjoitusaika on klo 10-13 tai vähän yli. Tähtään siihen, että meritähti saadaan loppuun sunnuntaina jollain lailla (vaikka ylitöinä klo 15 asti). Tämä sama kutsu on jaettu myös Lumikenkäily-ryhmässä, sieltäkin tulee osallistujia.

Jos lumipiirros valmistuu, se on suurin koskaan Suomessa tehty. Huomioi myös, että parhaat valmiin lumipiirroksen kuvauskelit ovat ehkä vasta maanantaina, kun aurinko paistaa.

Torstai 3.2.2022 (viesti lauantain osallistujille ja osa keskustelua)

Hei. Minä olen Janne Pyykkö (puhelin 040 53***49) ja te olette ilmoittautuneet tekemään Meritähti-lumipiirrosta la 5.2.2022 Espoonlahdelle klo 10-13 (yhteensä 9 henkeä + paikalle saattaa tulle myös jokunen dronelennättäjä asiaa dokumentoimaan).

Kokoontumispaikka on Soukassa Klobbenin laituri kello 10. Tunnistat minut sinisestä takista ja lumikengistä. Klobbenilla on iso parkkipaikka. Jos tulet julkisilla kulkunevoilla, laita HSL-reittioppaaseen Klobben, Espoo. Klobbenista on noin kilometri paikkaan, johon Meritähti tulee.

Lumipiirros tehdään parityöskentelynä ja siinä on välineenä naru. Minä tuon narut. Sinä tuot mukana: Eväät, lumikengät ja 1 pienisompainen sauva (yksi, koska toisella kädellä pidät narua – pienisompainen, jotta puhtaaseen lumipintaan ei tule isoa jälkeä, jos horjahdat).

Jos sinulla on kysyttävää, niin vastaan kysymyksiin. Ja lämpimästi tervetuloa!

[Hieman myöhemmin tajusin, ettei me sentään 300-metristä lumipiirrosta tehdä, joten jatkoin…]

Tässä lopullinen mitoitus kullekin meritähden jalalle. Olen laittanut naruihin solmuja siten, että on helppo piirtää 20, 15, 11, 8, 6 ja 5 metrin ympyrät peräkkäin. Ympyröiden välit arvioidaan summittain kuvan metrimäärien mukaan. Esim. 30 ja 20 metrin ympyrän välissä on 6 metriä.

Jalat 1-5 ja mallikuvien järjestys.

Perjantai 4.2.2022 (viesti sunnuntain osallistujille, osa keskustelua)

Hei. Minä olen Janne Pyykkö (puhelin 040 53***49) ja te olette ilmoittautuneet tekemään Meritähti-lumipiirrosta su 6.2.2022 Espoonlahdelle klo 10-13… (=sama alku kuin lauantain ryhmälle).

Tässä on mitä kaloja sunnuntaina tehdään. Meduusaa ei tehdä, mukana muuten vaan.

Tässä on kalojen mitoituskuva. Olisi kiva, jos joku tulostaisi nämä.

Nämä tehdään ryhmätyönä 1 kerrallaan. Esim. mustekala: toiset tekevät palloa, minä ja 2 muuta kävellään sillä välin lonkeroita.

Sunnuntai 6.2.2022 (posti Haihtuvat jäljet -Facebook-ryhmään)

Valtteri-myrsky toi viikko sitten Etelä-Suomeen kosolti lunta. Täksi viikonlopuksi luvattiin lisää lunta. Kun on paljon lunta, voi tehdä lumipiirroksen lumikengillä. Kun iso joukko ihmisiä kulkee lumikengillä, voidaan yhdessä tehdä valtavia lumipiirroksia. Se vaatii vain organisointia.

VALMISTAUTUMINEN. Menneen viikon illat käytin mallikuvien piirtoon, ohjeiden kirjoitukseen ja viestintään, jotta täksi viikonlopuksi saisin ihmisiä tekemään kanssani 200-metrisen laadukkaan meritähti-lumipiirroksen – suuremman kuin on Suomessa koskaan tehty. Laadukkaan? Minulle laadukas on sellainen, jossa piirroksen kokonaisuus toimii visuaalisesti, siinä on yhtenäinen teema (meri), mutta piirroksen sisällä variaatiota, jossa toiset osat toistuvat (graafisia kuvioita) ja toiset ovat yksilöllisiä (meren eläimiä). Tällaista piirrosta, näin uskon, on mukava tutkia pitempään.

Karttoja tutkien selvitin, että sellaista peltoa ei Espoossa ole, johon mahtuisi 200-metrinen lumipiirros. Meren jäälle mahtuisi. Hiihdin tiistaina ja keskiviikkona Espoonlahdella katsoakseni, paljonko lunta on ja missä on alue, jossa muut eivät hiihdä. Valtteri-myrskyn jälkeen latuja ei ollut. Itse tein ladun, kun kiersin Björkö- ja Småholmarna-saaret Soukan edustalla. Ladun tekeminen sinne oli harkittua. Kun tekee ladun, seuraavat hiihtäjät tulevat latua pitkin. Näin halusin varmistaa, että saarten länsipuolelle ladun viereen jää puhtaita lumilakeuksia lumipiirrosta varten. Nämä alueet ovat myös tarpeeksi kaukana Soukasta, jotta pilkkijät ja verkkokalastajat viitsisivät sinne saapua.

LAUANTAI. Sovittu tapaaminen oli Soukan Klobbenilla klo 11 [siirsimme viime hetkellä tunnilla]. Lähdin jäälle klo 9 tietoisena siitä, että myös tänä viikonloppuna on ohjelmassa lumimyrsky, melkein Valtterin veroinen. Kun menemme jäälle myrskyn hännässä lumikenkäilemään, meillä on lumipiirros jo melkein valmis, kun myrsky päättyy. Näin sen laskin.

Se vaatii vain organisointia, sen taisin jo mainita? Lähdin jäälle kello 9, kaksi tuntia ennen sovittua tapaamisaikaa, jotta ehtisin valita tarkan paikan, johon lumipiirros tulee, sekä luoda sinne pääkäytävät, jotta osallistujat pääsevät heti hommiin.

Jäällä pyrytti, myrskytuuli painoi vasten kasvoja (puuskissa 15 m/s), lumi oli dyynejä. Dyynejä? Välillä lunta oli 10 cm, välillä 50 cm. Sellaista kova tuuli tekee, kun pääsee muotoilemaan kevyttä lunta.

Kävelin lumikengillä paikkaan, johon halusin piirroksen. Tuuli vihelsi korvissa. Askelsin ensimmäisen 140 metrin pääkäytävän (dyynejä ylös ja alas) ja pysähdyin. Otin laukusta kolmijalan, asetin siihen 15 metrin narun, kävelin uraa takaisin, kunnes naru kiristyi, kiersin kolmijalan. Keskusympyrä, halkaisija 30 metriä.

Reality check. Tuuli liikuttaa lunta. Kymmenen minuuttia aiemmin tekemäni jäljet olivat liki peittyneet. Ei onnistu. Laitoin lauantai-ryhmälle tietoa tilanteesta. Mahdotonta. Suunniteltu avoin paikka hylättävä. Uusi paikka: Björkö-saaren vierestä löytyy tuulensuoja. Näin ilmoittaessani hylkäsin ajatuksen, että tämä piirros valmistuu. Ei valmistu, koska uusi paikka ei ole avoin siinä mielessä, että siihen mahtuisi koko meritähti. Mutta harjoitus joka tapauksessa pidetään.

Kävelin kohti Klobbenia. Aikaa kun oli, tein Björkö-saaren ohittaessani uuden ensimmäisen pääkäytävän (meritähden jalka 1), keskusympyrän sekä toisen pääkäytävän (meritähden jalka 5). Olin arvellut oikein: Björkön vieressä lumi oli tasaista (ei dyynejä) ja siinä tuuli vähemmän.

Klobbenilla tervehdin porukkaa kello 11. Joku jäi pois, koska auto oli juuttunut lumeen. Toiset autohenkilöt tulivat viisaasti bussilla. Julkinen liikenne kun toimii Espoossa myös lumimyrskyssä.

Jotta lumipiirroksen tekemisen voi joukkoistaa, työnkulku pitää miettiä tarkoin: vaihe 1-2-3 jne. Oli hyvä, että meitä oli jäällä 9 henkeä, pariton määrä. Kun 4 paria teki omaa meritähden jalkaa, vapauduin itse neuvomaan pareja eri vaiheissa. Sitten välillä tein ”arkkitehtuuria”, esim. kävelin meritähden reunat, mikä antoi pareille uusia tehtäviä ja siten mahdollisti siirtymisen seuraaviin vaiheisiin.

Muitakin ihmiskontakteja oli. Kun näin kaksi miestä vetämässä pulkkaa meritähden jalassa numero 1, juoksin vastaan kysymään, mikä mielessä. Vähän hävetti, kun vastauksesta ymmärsin, että he ovat verkkokalastajia. Olemme heidän alueella. Ystävällisiä ihmisiä. Heidänkin oli työlästä liikkua paksussa lumessa, joten tekemäni pääkäytävä oli avuksi. Ylimääräisiä jälkiä ei juuri syntynyt.

Toinen verkkokalastajaparivaljakko oli meritähden jalassa 2. He tiesivät selittämättä, mitä puuhaamme. Joulukuun 28. päivä tehty käärmelumipiirros oli perin tuttu, sillä Helsingin Sanomissa julkaistussa valokuvassa he työskentelevät käärmepiirroksen takana omalla avannollaan. Sen valokuvan toinen verkkokalamies oli lähettänyt kaikille tutuilleen, ulkomaillekin. Jopa Karibia mainittiin, ehkäpä mies kalastuslomailee Karibialla ja nyt on käärmelumipiirros tunnettu myös Jamaikalla?

Kello löi 14, minkä olin ilmoittanut harjoituksen päätösajaksi. Jonkun verran sen jälkeen työt lopetettiin ja nostin dronen ilmaan. Otin muutaman dronekuvan summittaisella suuntauksella, sillä meritähden hahmoa en ruudulta nähnyt. Niin harmaa oli päivä, vaikka lumisade oli päättynyt.

Lumikenkäilin kotiin Kivenlahteen (dyynejä ylös ja alas), sellainen oli lauantai jäällä.

Dokumentointi on ympäristötaiteessa kaikki kaikessa, sillä tehdyt jäljet häviävät nopeasti. Lumikenkäpiirrokset ovat vaativimpia. Ne perustuvat kuoppien varjoihin ja jos ilma ei ole kirkas, varjoja ei ole, valokuva on heikko. Vain voimakkaalla kuvankäsittelyllä voi saada jotain meritähden hahmoa näkyville, siinä kaikki.

Tällä ajatuksenna tein kuvankäsittelyllä minkä taisin ja lähetin kuvat lauantain ryhmälle. Lähetin dronekuvat myös sunnuntain ryhmälle, sillä sunnuntaina oli tarkoitus viimeistellä lumipiirros. Sunnuntain ryhmälle lähetin myös mallit viidestä merieläimestä, jotka lisäisimme meritähden jalkojen väliin (meriahven, miekkakala, mustekala, taskurapu, kilpikonna). Koska lumipiirros oli Björkö-saaren vieressä, meritähden jalkojen välejä oli käytössä vain kolme. Jotkut eläimet on jätettävä pois.

SUNNUNTAI. Tapaaminen Klobbenilla oli kello 10. Päivän ohjelma olisi: meritähden jalan 1 viimeistely, meritähteen leveämmät reunat, keskusympyrän viimeistely sekä 2 tai 3 merieläintä. Vaikka olin jo eilen hylännyt ajatuksen hienosta lumipiirroksesta, tehtäisiin tämä kuitenkin niin hyvin kuin osataan. Kaikki tämä opettaa!

Sää oli armoton myös sunnuntaina. Taivaalta tuli kylmää vettä koko päivän, mikä kasteli vaatteet. Yhden asteen lämmössä oli liikuttava, jotta pysyisi lämpimänä. Teimme sen, mitä oli suunniteltu mukaan lukien 2 merieläintä: meriahven ja kilpikonna.

Kello 13 nostin dronen ilmaan. Vesisateessa drone lensi holtittomasti enkä pystynyt säätämään dronen kameran asentoa. Jos halusin kuvakulman alaspäin, kiihdytin dronea eteenpäin ja otin kuvan. Näin otin joitakin valokuvia, jotka ovat jos mahdollista vielä heikompia kuin lauantaina. Kiirehdin laskemaan dronen alas nopeasti, jottei se hajoa. En saanut valokuvaa lumipiirroksen kokonaisuudesta. Kilpikonnasta sain yhden siedettävän otoksen, jota parantelin kuvankäsittelyllä.

On aika hurjaa tehdä 2 päivää tarkasti suunniteltuja hommia (9 + 7 henkeä) saamatta kunnon dokumentaatiota aikaiseksi. Mutta tämä viikonloppu osui lumimyrskyyn eikä sille mitään voi.

Kotona havaitsin, että paras dokumentaatio on toistaiseksi gps-jälki. Koska liikuin lumipiirroksen jokaisella alueella, siihen on jäänyt talteen piirroksen yleismuoto, myös meriahven ja kilpikonna.

Onko mahdollista valokuvata tämä myöhemmin? Käsittääkseni on. Paras aika on aamulla kello 9-10, jos aurinko paistaa. Sellainen sää voi olla tulevan viikon tiistaina tai keskiviikkona. Silloin haluaisin lennättää dronen auringon vastapuolelle ja ottaa valokuvan. (Iltapäivä ei ole yhtä hyvä, koska lumipiirros jää Björkö-saaren varjoon, vaikka aurinko paistaisi.)

Lumipiirros toki kärsii joka päivä, kun lumi painuu kasaan plussakelillä. Myös hiihtäjät ja pilkkijät liikkuvat piirroksen yli päivittäin, ei sitä voi estää. Tämä lumipiirros olisi alun perin pitänyt tehdä kauemmas, mutta se ei ollut mahdollista – miksi ei, sen kerroin jo alussa.

Hyvä harjoitus tämä oli, vaikka mitään kunnon dokumentaatiota meritähdestä ei saataisi. Tehdäänkö uusi yritys, sellaistakin sunnuntain porukassa kyseltiin? On se mahdollista. Nyt kun on harjoiteltu, niin kaikki sujuu seuraavalla kerralla helpommin. Suomen talven sää on kuitenkin arvaamaton. Löytyykö ensi viikonlopulle 12.-13.2.2022 sopiva lumikenttä jostain, se on täysin epäselvää.

Tähän päättyy raportti 200-metrisen lumipiirroksen yrityksestä. Haluan kiittää kaikkia osallistujia mahtavasta hengestä. Nämä elämykset muistetaan (kuva sunnuntain porukasta).

Tiistai 8.2.2022 (posti Haihtuvat jäljet -Facebook-ryhmään)

Tänään oli parempi sää kuin 5.-6.2.2022, kun tämän lumipiirroksen teimme (Björkö, Espoo). Seison suksien kanssa meritähden keskellä.

(Jatkoin vielä näin…) Kuitenkin tämä oli vain harjoitus. Näin meritähti pitäisi viimeistellä uusintakierroksella.

Keskiviikko 9.2.2022 (viesti sunnuntain osallistujille, osa keskustelua)

Sunnuntai-ryhmä. Tiedoksi, että lauantai-ryhmän kanssa selvitimme Espoon muut paikat, voidaanko tehdä uusi yritys la 12.2.2022. Tulos: Ei onnistu, koska pehmeää lunta etelässä liian vähän. Jo Hämeenlinnassa tilanne parempi. Näin viestitti Johanna Korhonen.

Etsinnässä on sopiva paikka ja tarpeeksi tekijöitä. Tässä on siis hieman haasteita.

Torstai 10.2.2022 (viesti sunnuntain osallistujille, osa keskustelua)

Sunnuntai-ryhmä! Uskallan jo sanoa, että menemme la 12.2.2022 Hämeenlinnaan. Selvitämme 2 paikkavaihtoehtoa. Pääkaupungista lähtee ainakin yksi auto. Elina Leinonen, saatko Tampereelta muita mukaan?

.. myöhemmin ..

Sain pellon omistajalta (Otto Paakkala) luvan tehdä lumipiirroksen Hämeenlinnan länsilaidalle.

Pystyn hanskaamaan 16 henkeä paikalla. Nyt kun osa tietää jo tavoitteen, niin minun ei tarvitse ohjeistaa kaikille kaikkea. Jos voit Elina varmistaa mukaan tulijoiden nimet (ainakin osan), niin voin laittaa kaikille ohjeviestiä. Tietysti ei haittaa, että tulee senkin jälkeen joku uusi. Oleellista, että saan mahdollisuuden viestiä useimmille kootusti ja välttää rikkinäistä puhelinta.

Perjantai 11.2.2022 (viesti Hämeenlinnaan ilmoittautuneille, osa keskustelua)

Hei. Minä olen Janne Pyykkö (puhelin 040 533***9) ja te olette ilmoittautuneet tekemään Meritähti-lumipiirrosta la 12.2.2022 Hämeenlinnaan klo 10-15:30, yhteensä 13 henkeä, kun lasken itseni… (=samanlainen viestin alku kuin aiemmilla kerroilla).

Kokoontumispaikka on Hämeenlinnassa hiihtäjien parkkipaikka osoitteessa … ja Meritähden valmistusopas on pdf-tiedostossa.

[5-sivuisessa pdf-tiedostossa selitettiin samat asiat kuin edellä, mutta koska ensikertalaisia oli seitsemän, piirsin heitä varten lisäkuvia. Alla otteita.]

Meritähden jaloissa 1 ja 4 kuviot kävellään seuraavasti köyden avulla (numero 4 erilainen lopussa).

Meritähden jaloissa 2, 3 ja 5 kuviot sisältävät spiraaleja, joiden muodostaminen vaatii tilahahmotusta. (Jos tämä vaikuttaa hankalalta, älä huoli, sillä tämä opetetaan kaikille.)

Keskusympyrään ja merieläimien keskelle tehdään seuraava kuvio.

[Oikeastaan Leena Aaltio oli se, joka keksi tehdä varjostukset näin. Mukauduin hänen hyvään ajatukseen.]

Lauantai 12.2.2022 (posti Haihtuvat jäljet -Facebook-ryhmään)

[Jos aiemmin oli ollut epäonnea, tällä kertaa ei ollut. Kaikki sujui Hämeenlinnan pellolla loistavasti. Niinpä päivän tapahtumia kuvaava postaus oli lyhyt.]

Säät suosivat tänään 12.2.2022 toista yritystä tehdä 200-metrinen lumipiirros. Paikkana pelto Hämeenlinnassa, tekijöinä 13 lumikenkäilijää, joista 6 oli ollut mukana viikko sitten ensimmäisessä yrityksessä. Onnistuminen perustui mm. siihen, että lähetin jokaiselle ”Meritähti-manuaalin”, jossa selostettiin lumipiirroksen vaiheet. Kun tietää, mitä tavoitellaan, ainakaan kukaan ei lähde pois sen takia, että luulisi homman jo tulleen valmiiksi.

Suomen suurin lumipiirros!

(Yllä olevien kuvien isommat versiot löytyvät tästä: 1, 2, 3, 4, 5, 6.)

Tilastoja.  Kyselin osallistujilta SportTrackerin lukemia. Sen perusteella arvioin, että kävelimme lumipiirroksen alueella yhteensä 80 km. Olettaen askelpituus 60-65 cm ja olettaen varovasti, että 45 % askelista jätti uuden jäljen, tulen päätelmään, että tässä lumipiirroksessa on 60 tuhatta lumikengän jälkeä. (Kuvassa minun gps-jälki, kävelyä lumipiirroksessa 12 km.)

Tarkistuksen jälkeen Meritähden kooksi määrittyi 220 metriä.

Sunnuntai 13.2.2022

Hiukan asiaa pohdittuani keksin, kuinka saan Gimp-ohjelmalla aikaan oikaistun perspektiivin (isompi kuva tässä).

Kokosin erilaisia valokuvia Flickr-kansioon ja päätin, että kaikki jakamani kuvat ovat vapaasti eri medioiden käytössä. Myös lupa muokkaukseen on, kunhan kuvaajan nimi mainitaan (huomaa, että ruohonjuuritason valokuvat eivät ole minun ottamia: kuvaajan nimi on silloin merkitty valokuvan kommenttiin).

Kukaan muu dronepilotti ei ehtinyt valokuvata tätä lumipiirrosta. Seuraavan viikon aikana sää oli pilvinen ja satoi lunta. Lumipiirros katosi.

Maanantai 14.2.2022

Julkaisin Meritähti-lumipiirroksen videon. Videon lopussa on kaikkien osallistujien nimet.

Tieto suuresta lumipiirroksesta levisi. Annoin haastattelut:

• Hämeen Sanomille (paikallislehti soitti minulle jo silloin, kun olimme pellolla)
• Yleisradiolle (myös englanninkielinen versio) sekä Johanna Korhosen äänihaastattelu, miltä tuntuu tehdä lumipiirrosta
• Ilta-Sanomille
• Helsingin Sanomille
• MTV3-uutisille

Perusteellisinta työtä teki Yleisradion (Yle-Hämeen) Johanna Talasterä, joka haastatteli paitsi minut myös Johanna Korhosen, jonka paikallistuntemuksen avulla löytyi sopiva pelto Hämeenlinnassa. Oli mukava kokea näin hyvää toimitustyötä.

Ylimääräinen kunnianosoitus tuli 19.2.2022 MTV3:n Putous-viihdeohjelmasta, jonka ”viikkokatsaus” otti yhdeksi aiheeksi Suomen suurimman lumipiirroksen.

Yhteenveto

Yhteenveto on lyhyt. Tämän vuoden suuri lumipiirrosprojekti oli monimutkaisempi kuin aiempina vuosina ja onnistui. Ylitin sen henkisen kynnyksen, että ryhdyin tekemään isossa koossa esittäviä hahmoja (merieläimet) ja osasin myös ottaa ne mukaan työvaiheisiin (aiempina vuosina olen tehnyt lumikengillä vain abstrakteja kuvia).

Erittäin suuri kiitos kaikille osallistujille Hämeenlinnassa, mutta myös teille, jotka olitte mukana aiemmin Espoonlahdella, sekä maanviljelijä Otto Paakkalalle, joka tarjosi pellon käyttöömme.

Muitakin (helpompia) lumipiirroksia olen tänä talvena tehnyt, mutta niistä kerron joskus toiste.

PS. Ai niin yksi juttu vielä. Jotkut ovat somessa kummastelleet, kuinka on mahdollista tehdä noin isokokoisia töitä ilman virheitä? Kyse on väärinkäsityksestä. Siellä on kasapäin virheitä, mutta katsoja ei huomaa niitä. Harha-askelia saa ottaa varsin paljon ennen kuin se haittaa. Mittakaava on niin valtava. Tarkka silmä pystyy poimimaan virheitä, jos siihen haluaa keskittyä, mutta ihmisen aivot eivät toimi niin. Aivot toimivat niin, että yrittävät löytää järjestystä ja kun sitä löytää, virheet häviävät, vaikka niitä olisi.