Ympäristötaiteen kokeiluja 2020 (valokuvaprojekti)

Katse visuaalisiin välähdyksiin vuodelta 2020.

Tässä artikkelissa esitellyt ympäristötaiteen kokeilut on tehty ilman isompaa ennakkosuunnittelua – tyhjällä hetkellä, kun ei ollut muuta tekemistä – mutta mieli valmiina tutkimaan käsillä olevaa maastoa kuin luonnon suurta työpajaa, joka tarjoaa materiaaleja. Lähde sinäkin matkalle. (Vuoden 2019 ympäristötaiteen kokeilut löydät täältä.)

Kuvituskuvana Saloon 7.11.2020 tehty symbolinen kuva, Sisarukset (isompana tässä).


Aloitetaan.

Hakkuuaukealla

Ympäristötaiteessa kuten muussakin retkeilyssä lähtökohta on ”leave no trace”, älä jätä jälkiä. Siihen on yksi poikkeus. Hakkuuaukea on ympäristönä vapaa käyttöön, sillä se on valmiiksi raiskattu. Harvempi pahastuu, jos hakkuuaukeaa myllätään lisää – järjestellään käsillä olevia kiviä, keppejä tai kaadettuja puita.


Työn nimi (Fiskars, Raasepori, 19.4.2020): Pesä (isompana tässä)


Työn nimi (Fiskars, 17.5.2020): Rytmi


Huom! Kuusenoksien kärjet on kerätty metsäkoneen kaatamasta kuusesta.

Rannalla

Toinen suosikkipaikkani on ranta, sillä irtonaista ainesta on tarjolla yllin kyllin: hiekkaa, kiviä, kaisloja, levää.

Työn nimi (Sandviken lähellä Padvaa, Raasepori, 25.4.2020): Panssari (isompana tässä)


Työn nimi (Sandviken lähellä Padvaa, Raasepori, 26.4.2020): Virta (isompana tässä)


Työn nimi (Rövaren, Espoo, 9.5.2020): Valtakunta (isompana tässä)


Työn nimi (Väransby, Kirkkonummi, 13.12.2020): Häiriö (isompana tässä)


Metsässä

Metsässä ympäristötaiteen mahdollisuudet ovat rajattuja. Puita, kasveja, sammalia ja jäkäliä ei saa tärvellä eikä siirtää. Puun lehdet, neulaset ja kävyt – niillä on pärjättävä. Haravaa voi varovasti käyttää, kun pohjustaa suurempaa aluetta kuvansa alustaksi.

Työn nimi (Grundträsk, Siuntio, 6.12.2020): Juoni (isompana tässä)


Työn nimi (Nuuksio, Espoo, 3.10.2020): Impikääpiökoi


Selitys nimelle. Ihmettelin vihreitä linjoja haavanlehdissä ja keräsin niistä nopeasti tämän kuvan enempää sommittelematta. Julkaisin kummastukseni Facebookissa, minkä jälkeen raati löysi syylliseksi impikääpiökoin (Ectoedemia argyropeza) massaesiintymän, jonka toukkavaihe syö haavan lehteä siten, että haapa ei pysty imaisemaan viherhiukkasia takaisin runkoon koko lehden alueelta. Jos katsoo haavanlehden kuvasuurennusta, niin lehtiruodon juuren kohdalta on tosiaan kanavat katki. Lisää luettavaa ilmiöstä tässä ja tässä.


Työn nimi (Valkjärvi, Vihti, 20.12.2020): Kompassi


Tämä pieni kokeiluluontoinen työ sijaitsee kivessä. Jälkikäteen pohdin, että sopivan sammaleisen pyöreähkön kiven voisi tällä tavoin täydentää veistokseksi.


Työn nimi (Vuohensaari, Salo, 7.11.2020): Kettu säikähtää pallosalamaa (isompana tässä)


Kyseessä on oikeastaan kaksi eri työtä. Ketun sommitteli tammenlehdistä Nina Luostarinen. Pallosalaman luonnostelin minä (sen tilalle piti tulla aluksi jotain aivan muuta, mutta hylkäsin sen liian vaikeana).


Huomioita. Tämän työn pohjustusvaiheessa siirrettiin neulasten ja lehtien lisäksi 10–15 cm palanen jäkälää – eli mentiin sille rajalle, jota ympäristötaiteessa ei saisi ylittää. Jälkikäteen pohja ”ennallistettiin” levittelemällä kehälle haravoidut karikkeet tasaisemmiksi. Tätä tai mitään muutakaan tässä artikkelissa kuvattua työtä ei ole enää olemassa.

Puistossa

Puisto on syksyllä ihanteellinen paikka ympäristötaiteen tekoon: maasto on tasainen ja puista sataa lehtiä. Haravasta on hyötyä, jos aikoo tehdä suuria töitä.

Työn nimi (Vuohensaari, Salo, 7.11.2020): Sisarukset (isompana tässä)


Suunnittelu ja toteutus tehtiin yhteistyössä Nina Luostarisen kanssa.

Tunturissa

Tunturi on metsää vastaava paikka sikäli, että materiaalien siirtelyssä on oltava pidättyväinen. Moni kokee tunturin huiput pyhiksi, joten sinne en suosittele mitään muotoilemaan. Alla oleva työ on rakennettu mönkijän maasta ruopimista laattakivistä mönkijäuran viereen.

Työn nimi (Stabbursdalenin kansallispuisto, Norja, 3.7.2020): Käpälä (isompana tässä)


Kesällä 2020 otin tunturissa dronekuvia. Seuraavat neljä kuvaa ovat itsessään vaikuttavia, vaikkei mitään ole varsinaisesti lavastettu.

Stabbursdalenin kansallispuisto, Norja, 3.7.2020 (isompana tässä)


Stabbursdalenin kansallispuisto, Norja, 11.7.2020 (isompana tässä)


Nilijoki, Paistunturin erämaa-alue, Suomi, 18.7.2020 (isompana tässä)


Varangin niemimaan kansallispuisto, Norja, 23.7.2020 (isompana tässä)


Vaatteita

Sitten on kuvia, jotka sommitellaan tekstiilien varaan siitä riemusta, että täällä eletään – leikin takia.

Työn nimi (Störsvik, Siuntio, 7.3.2020): Paitaympyrä (isompana tässä)


Työn nimi (Sepänkylä, Lohja, 19.6.2020): Juhannuskokko (isompana tässä)


Kiitos, kun jaksoit tänne asti.

Hieman myöhässä, mutta kuitenkin: Hyvää uutta vuotta 2021.

One Response to Ympäristötaiteen kokeiluja 2020 (valokuvaprojekti)

  1. Antti Stöckell says:

    Upeita juttuja!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: