Retkellä, tavalla tai toisella
28.05.2014 6 kommenttia
Kesäkuun alussa alkaa kunnon Lapin retki. Nousu Kalmakaltiosta [karttalinkki] kanooteilla Käkkälöjokea ylös, koukkaus Norjan kautta, lasku Kietsimäjokea alas Angeliin [karttalinkki] — ehkä jatkaen Karigasniemelle.
Kerron valmistautumisesta, sillä tätä retkeä on suunniteltu perusteellisesti.
07.03.2014 2 kommenttia
Sosiaalinen media jaksaa yllättää. Viikko sitten sain vinkin kurkistaa Facebookissa ryhmää Kadonnut-Varastettu-Löydetty.
23.07.2013 7 kommenttia
Jos oli edeltävä Lemmenjoen reissu sisältänyt patikointia sekä melontaa, Kaamasjoelle lähdin vain melomaan.
Melojan paras lähtöpaikka Kaamasjoelle on Kielatupa eli Kielajoen lomakylä [karttalinkki], jossa Kielajoki alittaa Karigasniemen tien. Sieltä Kielajoki/Kaamasjoki laskee 58 metriä 46 km matkalla Kaamaseen [karttalinkki], johon retki on hyvä päättää, sillä sinne kosket loppuvat. Kokonaisuudessaan Kaamasjokea voisi kuvailla runsaiden nautinnollisten koskien joeksi (noin 30 koskea). Tätä ihanuutta tulen seuraavissa päiväkohtaisissa kuvissa ja filmeissä valottamaan.
15.07.2013 4 kommenttia
Sillä lailla olen onnekas, että moni Lapin kohde on vielä korkkaamatta. Kuten Lemmenjoen sydän, jonne tehdystä reissusta syntyi heinäkuun alussa täydellinen Lappi-pakkaus:
Julkinen liikenne auttoi alkuun: Juna Rovaniemelle + bussi Inariin + postitaksi Lemmenjoen Njurkulahteen [karttalinkki]. Reissukaverina oli saksalaisvahvistus Mario, joka esiintyy tämän artikkelin kuvissa solkenaan.
12.07.2013 5 kommenttia
Tämä on artikkeli #2 koskien Kopsus-Suomujoen retkeä 15.-21.6.2013 (osa 1: Kopsusjoen nousu).
Kesäkuun alku oli porottanut Lappia 30 asteen lämpötiloilla, joten ennen retkeä olimme huolissamme riittääkö Suomujoessa vesi. Jälkikäteen voi sanoa, että kyllä siitä läpi pääsi. Myöhemmille Suomujoen melojille tiedoksi ja huomioon otettavaksi, että tämä retki tehtiin, kun Luton virtaama oli 15-19 m3/s [mittapisteen linkki]. Suomujoen virtaama on noin puolet Lutosta ja latvoilla vähemmän, joten aloituspisteessä Suomunruoktun museosaunalla [karttalinkki] virtaama lienee ollut noin 1 kuutio sekunnissa.
24.06.2013 17 kommenttia
Tämä on artikkeli #1 koskien Kopsus-Suomujoen retkeä 15.-21.6.2013 (osa 2: Suomujokea alas).
Koilliskaira eli Urho Kekkosen kansallispuisto [Wikipedia][Luontoon.fi] on Lapin erämaista tunnetuimpia (kolmas nimi alueelle on Saariselkä). Olen patikoinut siellä kahdesti (viimeksi heinäkuussa 2011) — tällä kertaa Avokanoottiyhdistys lähti sinne melomaan!
26.08.2012 Jätä kommentti
”Kun käyt Käsivarressa patikoimassa, käy samalla Norjassa”, sanoi naapuri ajatellen, että Norjassa vasta komeita maisemia on. En ollut eri mieltä. Varasin Norjan patikointiin yhden päivän (14.7.2012), mutten ehtinyt selvittää ennakkoon mitä on tarjolla.
”Lippu Tromssaan”, sanoin Eskelisen linjan bussikuskille Kilpisjärvellä käsivarren patikoinnin jälkeen. Maisemat bussin ikkunasta olivat tunnin kuluttua komeat.
22.08.2012 10 kommenttia
Tämä mainio heinäkuun patikointitarina tulee tähän blogiin jälkijunassa — siltä ajalta, kun vanha blogi oli hajalla — huippuhavaintona naali, ilmeisesti ensimmäinen Suomessa kahteen vuoteen nähty. Ensin houkutteeksi maisema.
05.08.2012 9 kommenttia
Tämä on artikkeli #2 koskien Vietka-Ivalojoen retkeä 9.-18.6.2012 (osa #1: Vietkajoen nousu).
Ensimmäisessä osassa kerroin Avokanoottiyhdistyksen 9 hengen ryhmästä, joista 3 liikkui kumikanooteilla ja 6 kovilla kanooteilla. Kun koko ryhmä oli pitkästä aikaa koolla tiistaina 12.6.2012 paikassa, jossa Korsaoja ja Avisuorajoki yhtyvät Ivalojoeksi [karttalinkki], ryhmä jälleen jakaantui. 🙂
Neljä kovakanoottilaista (Ripa, Fögö, Ilkka, Henrik) halusi näet valloittaa Korsatunturin, jossa kumiryhmä (minä, Tuomas, Marko) oli vasta käynyt. Kumiryhmä + Tiina + Antti aloitti Ivalojoen laskun. Jatkaisimme enintään Ivalon Erkin talomaalle, joka tiedettiin hyväksi leiripaikaksi.
02.08.2012 Jätä kommentti
Tämä on artikkeli #1 koskien Vietka-Ivalojoen retkeä 9.-18.6.2012 (osa #2: Ivalojokea alas).
Kyllä olivat 1800-luvun kullankaivajat kovia poikia ja tyttöjä. Mutta niin olemme mekin, kun siirtelimme kanoottia kullankaivajien käyttämää reittiä Puljusta Ivalojoelle 9.-18.6.2012.
Nykyisin Ivalojoen kultamaille pääsee toki helpommin Kittilä-Inari-tien varrelta, mutta joen latvoille ei. Siinä syy miksi aloin tutkia päättäväisesti tämän ns. kultareitin piirteitä lokakuussa 2011. Asia jalostui mielessä — pian retki alkoi vaikuttaa vähän helpommalta kuin Repojoki-Vaskojoki-reissu 2011. Kun Avokanoottiyhdistyksen konkarit Ripa ja Fögö ilmoittivat halunsa liittyä retkikuntaan, päätimme saman tien kutsua muitakin mukaan tälle historialliselle reitille.
Avisuora 